Metsästysasetuksella asetettaisiin kuitenkin naakalle samanlainen pesimäaikainen rauhoitus kuin muillakin rauhoittamattomilla linnuilla. Rauhoitusaikana mahdollisia poikkeuslupia myöntää Suomen riistakeskus.
Ministeriön mukaan Suomen naakkakanta on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Parimääräksi on arvioitu 2010-luvun alussa noin 110 000 pesivää paria.
Kannan runsastuminen on johtanut naakkojen aiheuttamien haittojen ja vahinkojen lisääntymiseen. Naakat muun muassa aiheuttavat satovahinkoja, rikkovat säilörehupaaleja, pesivät rakennusten savupiippuihin ja muihin syvennyksiin sekä sotkevat ulosteillaan parveutumisalueiden ympäristöä. Naakkojen ulosteet aiheuttavat hygienia- ja tautiriskin.
Myös naakkojen aiheuttamista vahingoista tehdyt korvaushakemukset ja maksetut avustukset ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat vuosina 2012–2016 maksaneet yhteensä 412 302 euroa avustusta naakkojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.
Naakan siirtäminen metsästyslainalaiseksi rauhoittamattomaksi lajiksi mahdollistaisi naakkojen aiheuttamien vahinkojen ja haittojen rajoittamista. Vahingoista kärsivien ihmisten olisi myös helpompi ehkäistä haittoja ennalta. Naakkojen pyydystäminen ja tappaminen tapahtuisi metsästyslain säännösten mukaisesti.