Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin tulevalla vaalikaudella tarkoittaa työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työikäisten työllisten määrän lisääntymistä vuodesta 2018 runsaalla 100[nbsp]000:lla. Työttömyysaste laskisi tällöin lähelle viittä prosenttia ja työvoimaosuus nousisi selvästi nykyistä korkeammaksi.
– Korkea työllisyysaste on Suomelle välttämätön julkisen talouden kestävyyden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta, TEM:n virkamiespuheenvuorossa todetaan.
Työllisyysasteen lisäksi on ministeriön mukaan samalla kiinnitettävä huomiota tuottavuuskehitykseen ja yritysten kykyyn uusiutua.
75 prosentin työllisyysastetta on vaalien alla pidetty yleisesti tasona, jolla julkisen talouden tasapaino voidaan säilyttää ja hyvinvointivaltio turvata. Puolueiden vaalipuheita on kuitenkin arvosteltu siitä, että vaikka ehdotettuja menonlisäyksiä perustellaankin työllisyysasteen nousulla, eivät esitetyt keinot työllisyyden lisäämisestä ole riittäviä.
TEM:n puheenvuorossa on asetettu kolmetoista tavoitetta, joilla nostetaan esiin lähitulevaisuudessa ratkaistavat keskeiset ongelmat. Uudistuksilla tähdättäisiin korkeaan työllisyyteen ja nykyistä uudistumiskykyisempään elinkeinoelämään. Työn kannattavuuden lisäksi keinovalikoimassa painotetaan kaupunkien kasvua ja innovaatiopolitiikkaa.
Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen huomauttaa Twitterissä, että TEM esittää ”vähän toisenlaisia työllisyystoimia kuin vaalikeskusteluissa”.
– Monissa puoluejohtajien esittämissä työllisyystoimissa on potentiaalia. Niitä kannattaa toki pohtia. Ongelma on se, että moni toimista (esim. koulutus) näkyisi vasta pidemmällä aikavälillä. Niillä ei nostettaisi työllisyysastetta 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä, Kärkkäinen muistuttaa.
TEM:n esittämää keinovalikoimaa voikin pitää etenkin työn kannustavuuden osalta kovempana kuin vaalipuheissa esiin nostetut konstit.
Työn kannustavuuden lisäämiseksi esitetään esimerkiksi kotihoidontuen enimmäiskeston lyhentämistä, tulosidonnaisten päivähoitomaksujen alentamista sekä ”muiden työmarkkinoiden ulkopuolelle tai työttömyyteen kannustavien järjestelmien” kriittistä arviointia. Tässä yhteydessä mainitaan erityisesti vuorotteluvapaan, työkyvyttömyyseläke ja niin sanottu eläkeputki.
Keskeisenä uuudistuksena mainitaan myös työttömyysturvan nykyisen seuraamusjärjestelmän tarkoituksenmukaisuuden ja hyväksyttävyyden arviointi.
– Uudistustyössä kirkastetaan työttömyysturvan vastikkeellisuutta ja työttömyyspäivärahan vakuutusperiaatetta. Arvioinnin kohteita olisivat
ainakin karenssit, aktiivimalli, valmisteilla ollut omatoimisen
työnhaun malli sekä ansioturvan kesto ja mahdollinen alenemaporras sekä niiden keskinäinen suhde, virkamiespuheenvuorossa todetaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja, työvoimapolitiikan dosentti Heikki Räisänen varoitti maaliskuun lopulla julkaistussa TEM:n työpoliittisessa aikakauskirjassa Suomen olevan rakennetyöttömyyden rajoilla. Työvoiman saatavuus on lukujen valossa vaikeutunut ja silti työttömyysaste on korkea. Hänen mukaansa tilanteen voi korjata vain kunnianhimoisella työllisyysohjelmalla.
– Kun 72 työikäistä sadasta on jo töissä, on helpot ratkaisut silloin käytetty ja vähän vaikeampiakin osin toteutettu. Yhä haastavammasta
keinovalikoimasta on seuraavan hallituskauden päättäjien valittava – mieluiten mahdollisimman monia, Heikki Räisänen totesi.
Hän listasi keinoiksi rakenteellisen työttömyyden alentamiseen muun muassa työsuhdeturvasääntelyn keventämisen, työttömyysetuuksien tason ja keston tiukentamisen, työttömien työnhakuvelvoitteiden lisäämisen, aktiivisen työvoimapolitiikan lisäämisen ja ansiotulojen verotuksen (tai verokiilan) keventämisen.
– Palkanmuodostuksella on tässä myös huomattava merkitys, etenkin pienituloisilla, Räisänen sanoi.
Monissa puoluejohtajien esittämissä työllisyystoimissa on potentiaalia. Niitä kannattaa toki pohtia. Ongelma on se, että moni toimista (esim. koulutus) näkyisi vasta pidemmällä aikavälillä. Niillä ei nostettaisi työllisyysastetta 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. #vaalit2019
— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) April 11, 2019
TEM ehti julkaista eilen vielä yhden virkamiespuheenvuoron ennen vaaleja. Siinä on vähän toisenlaisia työllisyystoimia kuin vaalikeskusteluissa. Mukana mm. kotihoidontuen enimmäiskeston lyhentäminen ja eläkeputken/vuorotteluvapaan kriittinen tarkastelu | https://t.co/oslWV9ZqP3 pic.twitter.com/RCnous6eLu
— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) April 11, 2019