”Onko taas uuden yliopiston perustamisen paikka?”. Kysymyksen esitti tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) keskustaväelle pitämässään puheessa.
Puheenvuoro herätti kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan paljon kysymyksiä.
– Menestyäksemme on meidän suomalaisten tavoiteltava kansainvälisesti kilpailukykyistä korkeakoulutusta ja tieteen tekemistä. Ministeri Saarikko on eksynyt täysin harhapoluille antaessaan ymmärtää, että hallitus harkitsee korkeakoulujemme rahoituksen laittamista siltarumpupolitiikan pelinappulaksi. Puheenvuoro on valtavan huolestuttava tiedeministerin suusta kuultuna, Sari Sarkomaa toteaa blogissaan.
Sarkomaa toivoo, että Saarikon puheet eivät ennakoi hallituksen tulevia ratkaisuja.
– Onko ponnekas puheenvuoro korkeakoulutuksen voimavarojen hajasijoittamisesta koko vasemmistovihreän hallituksen linja? Hallituksen ja tiedeministerin etunenässä on syytä selkeyttää, mitä lausunnon takana piilee. Joko irtisanoutua tai kertoa, mistä lausunnossa on oikeasti kyse. Hallituksen on syytä selkeyttää korkeakoulupoliittista linjaansa, jotta maamme korkeakoulut saavat työrauhan, Sari Sarkomaa kirjoittaa.
– On mahdoton nähdä, miten ministeri Saarikon puheenvuoro palvelisi Suomen etua ja maamme tavoitetta nostaa osaamisen sekä tieteen tasoa. Tiedeministeriltä on lupa odottaa tieteen ja opetuksen laadun puolesta puhumista ja tekemistä.
Sarkomaan mukaan tiedeministerillä riittää tärkeää tekemistä.
– Tervetulleisiin korkeakoulujen lisäaloituspakkoihin on rahoitusta vain vuosille 2020-2021. Korkeakoulut ovat huolissaan, että puuttuvat eurot pakottavat tinkimiseen laadusta. Jo nyt korkeakoulujen henkilökunta on kovilla ja koronan aiheuttamat poikkeustoimet opetuksessa ovat lisänneet kuormitusta entisestään, Sarkomaa muistuttaa.
Tutkimusmäärärahaa on nykyisen hallituksen toimesta korotettu kertaluontoisesti, mutta vakinaiset budjettikehykseen mahtuvat ratkaisut viipyvät.
– Suomen TKI-menojen BKT-osuuden nosto 2,7 prosentista neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä on tärkeä tavoite. Vielä vakinaisia merkittäviä lisäpanostuksia ei ole tehty, vaikka hallitus on jakanut rahaa poikkeuksellisen runsaasti lukemattomiin muihin julkisiin menokohteisiin.