Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kehottaa nostamaan työuupumuksen ja mielenterveysongelmien torjumisen työllisyystalkoiden kärkitoimeksi.
Hän viittaa työterveyslaitoksen laskelmaan, jonka mukaan työkyvyn ja työhyvinvoinnin ongelmat maksavat Suomelle jopa 40 miljardia euroa vuodessa menetettynä työpanoksena, etuuksina ja terveydenhuollon kuluina.
– Suuruusluokaltaan yli puolta valtion budjetista vastaava pahoinvoinnin ja sairastamisen hintalappu on uskomattoman suuri, mutta ei kuitenkaan väistämätön. Siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi paremman työhyvinvoinnin avulla, Aino-Kaisa Pekonen kirjoittaa blogissaan.
Ministerin mukaan on todennäköistä, että käynnissä oleva koronavirusepidemia on pahentanut tilannetta entisestään.
– EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen varoja olisikin erittäin perusteltua käyttää tukemaan suomalaisten työkykyä. Työhyvinvointia tukevien toimintamallien ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen työpaikoilla tukisi osaltaan koronan jälkeistä jälleenrakennusta, Pekonen sanoo.
Tuoreen Työolobarometri 2019 -tutkimuksen mukaan aikaisempaa useampi palkansaaja kokee työnsä henkisesti raskaaksi ja lähes puolet kokee haitallista stressiä työssään. Naiset ja kunta-alalla työskentelevät kokivat työuupumuksen oireita muita enemmän.
Aino-Kaisa Pekosen mukaan sukupuolittuneisuutta selittäviä tekijöitä on paljon.
– Naisilla on keskimäärin miehiä heikommat vaikutusmahdollisuudet työssään, työajat joustavat heikommin, työn henkinen kuormitus on suurempaa ja fyysisen väkivallan kokemus yleisempää kuin miehillä, Pekonen sanoo.
Koronan myötä yleistyneen etätyön arvoidaan sujuneen hyvin niillä aloilla, joilla se on mahdollista. Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksen mukaan etätyöhön siirtymisellä oli keväällä jopa positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin.
– Etätyöskentely oli keskimäärin yhteydessä kasvaneeseen työn imuun, eli myönteiseen tunne- ja motivaatiotilaan työssä. Koronakeväänä aiempaa enemmän etätyötä tehneet kertoivat muita useammin oppineensa parempia työtapoja, ja moni koki myös tehneensä päätöksiä työssään aiempaa itsenäisemmin, Aino-Kaisa Pekonen kirjoittaa.
Ministeri huomauttaa, että monissa yrityksissä ja organisaatioissa on jo käytössä lupaavia malleja, joilla mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyllä on saavutettu inhimillisiä hyötyjä ja taloudellisia säästöjä.
– Myös uusia lainsäädännöllisiä keinoja työssäjaksamisen edistämiseksi etsitään parhaillaan, kun hallitus valmistelee yli 55-vuotiaiden työllisyyttä edistävää kokonaisuutta, sosiaali- ja terveysministeri sanoo.
Pahoinvointi, uupumus ja työkyvyn ongelmat maksavat Suomelle miljardeja. Työhyvinvointi on syytä nostaa työllisyystoimien kärkeen #työhyvinvointi #työllisyys #mielenterveys https://t.co/eABrIUIlNm
— Aino-Kaisa Pekonen (@akpekonen) December 11, 2020