Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) esittää kehitysyhteistyön määrärahojen nostamista kohti 0,7% bruttokansantuotteesta ja painopisteen siirtämistä vahvemmin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kaiken toiminnan tulisi olla ilmastokestävää.
− On luotava selkeä ja realistinen, vaalikaudet ylittävä poukkoilematon polku kehitysrahoituksen kasvulle 0,7 prosentin bkt-tason saavuttamiseksi. Ei ainoastaan siksi, että Suomi on sitoutunut siihen, vaan koska tarpeet ovat niin vakavia. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen sekä esimerkiksi kehitysmaiden naisten ja tyttöjen oikeudet ja koulutus ovat merkittävimpiä tavoitteita, joihin meidän on keskityttävä ja panostettava yhä enemmän, Anne-Mari Virolainen sanoo tiedotteessaan.
− Näiden tarpeiden hoitaminen on myös omankin etumme mukaista. Ratkaisun avaimet ovat puolueilla ja vaaleissa valittavalla seuraavalla eduskunnalla.
Ministerin mukaan Suomen yhteistyö ruokaturvan, vesihuollon, energian ja maan kestävän käytön saralla tuottaa merkittäviä tuloksia ilmastonmuutokseen varautumisen ja torjumisen kannalta.
− Esimerkiksi 6 miljoonaa ihmistä on saanut käymälän ja noin 2,5 miljoonaa ihmistä puhdasta vettä kahdenvälisellä yhteistyöllä kumppanimaissamme. Näitäkin tuloksia uhkaa kuitenkin nyt ilmastonmuutos ja metsäkato, jotka vaikuttavat merkittävästi veden kiertokulkuun sekä lisäävät sään ääri-ilmiöitä, tulvia ja kuivuutta.
Haasteena Virolaisen mukaan on, ”että ilmastonmuutos uhkaa vetää maton alta saavutetuilta kehitystuloksilta”.
− Ihmiset, joiden elintavat tuottavat vähiten haitallisia päästöjä kärsivät eniten. Köyhimmät yhteisöt ovat heikoiten varautuneita muutoksiin. Kehityspolitiikalla on vastattava entistä vahvemmin ilmastonmuutoksen haasteeseen, Virolainen sanoo.