Viime viikolla 57 tutkijaa ja muuta asiantuntijaa julkisti viime viikolla avoimen kirjeen, jossa he kritisoivat Sanna Marinin (sd.) hallituksen valitsemaa ”hybridistrategiaa”.
Kirjeessään tutkijat totesivat, että ”olemme nyt saavuttaneet epidemiassa tienhaaran. Reittivalintamme määrittää tulevaisuutemme vuosiksi eteenpäin. Valittavana on hallituksen linja hidastamisesta tai toinen linja tukahduttamisesta”. Vetoomuksen mukaan koronavirus olisi tukahdutettavissa jopa viidessä viikossa.
Allekirjoittaneet totesivat haluavansa rohkaista valtioneuvostoa päättäväisiin toimiin epidemian tukahduttamiseksi. Se on heidän mukaansa paitsi varovaisuusperiaatteen mukaista, myös ainoa eettisesti kestävä vaihtoehto ja ylivoimaisesti parasta kansanterveyden ja talouden kannalta.
Myös kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkänen kiinnitti asiaan huomiota maanantaina ja kyseli hallitukselta kahden eri koronalinjan vertailumuistion perään.
– Tutkijat esittävät hallituksen linjan muuttamista. Haluaisin nähdä näiden kahden eri linjan vertailumuistion. Miksi valittu toinen, miksi hylätty toinen. Hyvään päätöksentekoon kuuluu vaihtoehtojen vertailu ennen päätöksentekoa. Muistio siis lienee olemassa, Häkkänen kirjoitti Twitterissä.
Tutkijoiden kirjeen ensimmäisenä allekirjoittajana oli Helsingin yliopiston keuhkosairauksien ja allergologian professori Marjukka Myllärniemi.
– Olemme tilanteessa, jossa me pystymme Suomessa tukahduttamaan tämä tauti niille sijoilleen. Tukahduttamisella tarkoitan sitä, että yksittäisiä tapauksia tulee ulkomailta, Myllärniemi sanoi maanantain Ylen A-studiossa.
Keskustelussa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd.) pyydettiin kommenttia tukahduttamisideasta.
– En oikeastaan tunnista asioita, joita emme yhdessä yrittäisi. Meillä on itse asiassa hyvin samanlaiset näkökulmat. Hallituksen kanta on aivan selvä: tavoitteena on nimenomaisesti estää koronaviruksen leviämistä, hän sanoi.
Kiuru totesi, että ”sitten on toisenlaisia ratkaisuja maailmalla”.
– Suomi ei tavoittele esimerkiksi laumaimmuniteettia, vaikka niinkin on väitetty, hän sanoi.
Myllärniemen mukaan mielipide-eroissa voi olla kyse siitä, että tutkijat ja poliitikot käyttävät erilaista retoriikkaa koronastrategioista puhuttaessa.
– Me tarvitsisimme tuolla kentällä strategisen tavoitteen, joka olisi painaa epidemia alas. Hallituksen pitäisi artikuloida se vielä selvemmin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö Taneli Puumalainen sanoi, että pysyvä tukahduttaminen on vaikeaa.
– En näe tätä kahden ison eri strategian valintakysymyksenä. Me kaikki pyrimme siihen, että tautitapauksia olisi mahdollisimman vähän. Mutta pystymme myös kaikkein haitallisimpia rajoituksia purkamaan, Puumalainen totesi.