Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) puolustaa Ilkka-Pohjalaisen kolumnissaan pyrkimystään hajauttaa korkeakoulutusta pieniin yksiköihin. Ehdotus on herättänyt vastustusta myös tiedekentällä. Arvostelijoiden mukaan koulutus ja tiede olisi pidettävä erillään aluepolitikoinnista.
– Helsingin Sanomat loi torstain 11.11.2021 pääkirjoituksessaan uuden käsitteen: ”kauhavalainen tiedepolitiikka”. En ole tästä ollenkaan pahoillani, vaikka se tuntuu pääkaupunkiseudulla nyt ihmisiä hämmentävänkin, Kurvinen toteaa.
Ministeri kertoo tavoitteekseen laajentaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta.
– Tämä on näköjään ihan uutta ajattelua monille tahoille. Korkeakoulupolitiikassa on viimeiset 10–15 vuotta keskitetty rajusti. Korkeakouluja ja yliopistoja on kehotettu yhdistymään ja muodostamaan yhä isompia yksiköitä. Suomen kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että meillä on korkeakoulutusta saatavilla tasaisesti koko maassa, Kurvinen kirjoittaa.
Hän kertoo harkitsevansa selvitystä lainmuutoksiin, jotka selkeyttäisivät yliopistokeskusten asemaa ja tekisivät niistä niin sanottuja miniyliopistoja.
– Pienikin yksikkö voi olla hyvä ja profiloitunut. Suuri ja mahtava ei ole itsessään laadun tae.
Kurvinen muistuttaa tavoitteesta, että vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet 25–34-vuotiaiden ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon.
– Tämä ei onnistu tekemättä suunnanmuutosta parempaan saavutettavuuteen.