Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli tiistaina valtion ICT-hankkeiden tehostamista.
Valtionhallinnon hankesalkku koottiin syksyn aikana ensimmäistä kertaa kattavasti yhteen. Euromääräisiä hyötyjä on tähän asti arvioitu vain harvoista hankkeista, vaikka hankesalkun arvo on noin 1,1 miljardia euroa. Hankesalkku pidetään jatkossa ajan tasalla seurannan parantamiseksi, ja yhteistoimintaa eri hallinnonalojen välillä tiivistetään.
Tarkoituksena on lisätä hankkeiden tehokkuutta muun muassa ottamalla käyttöön vaikuttavuusarvioinnit yli miljoonan euron hankkeisiin. Lisäksi suuremmista, yli viiden miljoonan euron ICT-hankkeiden ja -hankintojen lausuntomenettelystä annetaan torstaina valtioneuvoston asetus, jolla tehostetaan arviointia ICT-palveluiden kokonaisuuden kannalta.
– Vastuu hankkeista ja vaikuttavuusarvioinnista kuuluu ministeriöiden ja virastojen johdolle. Valtiovarainministeriö valmistelee tarkentavan ohjeistuksen arviointityöhön yhdessä ministeriöiden kanssa, Paula Risikko toteaa.
Ministerin mukaan hankkeiden tehostamisen lisäksi tietohallinnon ylläpitokustannuksista pitää löytää säästöjä. Valtio tavoittelee 47 miljoonan euron vuosittaista säästöä vuodesta 2018 alkaen keskittämällä yhteiset tietotekniikkapalvelut yhteen virastoon (Valtori).
Risikon mukaan perustietotekniikan kustannustehokkuus ja seuranta paranevat, kun toimintoja kerätään yhteen palvelukeskukseen.
– Tilanne etenee nyt parempaan suuntaan, mutta hankkeiden seurannassa pitää jatkossa olla valppaana, kun kyse on monesti pitkäaikaisista ja kalliista hankkeista. Yhteistoimintaa on tarkennettava eri hallinnonalojen välillä, Risikko korostaa.
Tehostamistarpeista huolimatta Suomessa on onnistuttu luomaan hyvät puitteet julkisen hallinnon ICT:lle. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on jatkuvasti kärjen tuntumassa. Viidessä eri vertailussa Suomi on vertailumaiden paras.
Lähiaikojen suurimpia ICT-uudistuksia uudistuksia on Risikon mukaan Kansallinen palveluarkkitehtuuri –ohjelma, joka tehostaa tiedon hyväksikäyttöä ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Tarkoitus on luoda uudenlainen ympäristö digitaaliseen palvelutuotantoon niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille.
– Suomella on hyvät mahdollisuudet hyödyntää digitalisaatiota niin yritysten kasvun nopeuttamisessa kuin julkisten palvelujen ja hallinnon tehostamisessakin. Julkisten palveluiden pitää olla hyvässä kunnossa niin ihmisten arjen helpottamiseksi kuin yrittäjyyden edistämiseksikin. Uusia digitaalisia palveluja ja liiketoimintakonsepteja tarvitaan tiukassa taloustilanteessa ja yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa, Risikko sanoo.