– Suomessa unohdetaan yksi hyvin keskeinen asia: meidän nykyinen järjestelmä on todella epätasa-arvoinen. Se jakaa ihmisiä sosioekonomisen aseman perusteella eri terveyspalveluiden käyttäjiksi, ja pidän sitä merkittävimpänä ongelmana meidän järjestelmässä, Laura Räty sanoo Verkkouutisille.
Räty osallistui maanantaina keskustelutilaisuuteen Café Annassa, jossa terveydenhuollon Ruotsin mallista oli puhumassa hänen lisäkseen Ruotsin kokoomuspuolueen puheenjohtaja Anna Kinberg Batra, pääministeri Alexander Stubb sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja (VATT) Juhana Vartiainen, joka on myös kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas.
Kinberg Batra kertoi, että Ruotsissa terveyspalveluiden saatavuus on parantunut, lääkäriasemia on syntynyt 200 lisää ja jonot ovat käytännössä poistuneet, kun valinnanvapausjärjestelmä otettiin terveydenhuollossa käyttöön. Kokoomus ajaa Suomeen samanlaista mallia, missä asiakkaalla olisi vapaus itse valita, mistä terveyspalvelunsa hankkii riippumatta siitä, onko kyseessä julkinen, yksityinen vai kolmannen sektorin tuottaja.
– Meillä on tällä hetkellä tilanne, jossa hyvin toimeentulevat ihmiset voivat valita käyttävätkö he julkisia palveluita vai yksityisiä palveluita. Lisäksi myös työikäiset, joilla on sellainen työnantaja, joka on panostanut työterveyshuollon sairausvastuun ottamiseen, voivat valita, käyttävätkö he työterveyshuollon palveluita, Räty huomauttaa.
Hänen mielestään työterveyshuoltokaan ei saisi olla ”pyhä lehmä”, kun seuraava vaalien jälkeinen hallitus miettii terveydenhuollon rahoituksen kokonaisuutta.
– Työterveyshuolto ei itsessään aiheuta epätasa-arvoa. Se on hyvä palvelu, joka toimii. Ongelma on se, että kaikilla ei ole samantasoisia palveluita, Räty sanoo.
Kokeilu valinnanvapaudesta
Juhana Vartiaisen mielestä paras tapa siirtyä valinnanvapausmalliin olisi sellainen, että kokeilun kautta saataisiin tieteellinen tieto siitä, miten se vaikuttaa kustannuksiin.
– Tuodaan valinnanvapaus joillekin alueille ja sitten arvioidaan kustannuksia, Vartiainen ehdottaa.
Hän kertoo, että VATT:ssa pystyttäisiin tekemään koeasetelma esimerkiksi joihinkin kuntiin tai arpomalla ihmiset, joihin sovellettaisiin uutta toimintatapaa.
– Sitten arvioidaan lopputulemia. Eihän sitä voi etukäteen tietää, Vartiainen sanoo.
Hän huomauttaa, että yleensä kilpailu lisää tuottavuutta ja luo painetta kustannusten laskuun.
– Valtavan tärkeä näkökohta on se, että koko sosiaali- ja terveydenhuolto on vanhenevassa Euroopassa valtava kasvutoimiala.
– Yritykset voivat olla sellaisia, jotka tulevaisuudessa hoitavat vanhuksia myös Espanjassa, Portugalissa, Isossa-Britanniassa tai vaikkapa Ranskassa, Vartiainen sanoo.