Matkan tarkoituksena on ulkoministeriön mukaan tutustua kahdenvälisissä kehitysyhteistyöhankkeissa saavutettuihin tuloksiin sekä keskustella Etiopian ja Afrikan Sarven alueen kehityksestä.
Sirpa Paatero tapaa matkan aikana kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttajia ja hyödynsaajia, Etiopian ja Afrikan Unionin johtoa sekä muita kansainvälisen yhteisön jäseniä Etiopiassa.
Ministeriön mukaan talouskasvu on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana erittäin vahvaa, noin 8 prosenttia vuodessa. Etiopia on myös panostanut merkittävästi koulutukseen ja terveyteen ja se on saavuttamassa suurimman osan vuosituhattavoitteista vuonna 2015.
Kansalais- ja poliittiset oikeudet eivät kuitenkaan ole toteutuneet kansainvälisen yhteisön toivomalla tavalla. Tästä kertoo muun muassa se, että maa on Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä sijalla 143 (Suomi sijalla 1). Transparency Internationalin korruptiolistalla Etiopia on sijalla 110 (Suomi sijalla 3).
Suomen ja Etiopian välistä kehitysyhteistyötä on tehty vuodesta 1967. Etiopia on yksi Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaisista kumppanimaista. Valtioiden välistä kehitysyhteistyötä tehdään vesi-, opetus- ja maaseudun taloudellisen kehityksen sektoreilla. Suunnitellut maksatukset ovat vuositasolla 14 miljoonaa euroa vuosina 2015 -2017.
Parhaita tuloksia on saavutettu vesisektorin yhteistyössä, jonka tuloksena yhteisöt ovat rakentaneet yli 8600 vesipistettä ja lähes kolme miljoonaa ihmistä on saanut puhdasta vettä. Myös opetussektorin yhteistyö on laajaa ja jatkunut pitkään. Suomi tukee opetuksen laadun kehittämisohjelmaa osallistumalla Maailmanpankin hallinnoimaan rahastoon.
Viime vuosina Suomi on tukenut myös Etiopian maaseudun taloudellista kehitystä. Maanviljelijöiden yritystoimintaa tuetaan Amharan osavaltiossa Agro-BIG hankkeella 2013–2015. Maanrekisteröintihanke REILA (2011–2016) edistää maanviljelijöiden köyhyyden vähentymistä ja ympäristön kestävää käyttöä virallistamalla maanviljelijöiden oikeudet käyttää maataan.
Ministeri Paatero tapaa matkallaan myös etiopialaisten ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen edustajia sekä tutustuu Suomen tukemiin kansalaisjärjestöhankkeisiin. Suomalaisia kansalaisjärjestöjä tuetaan vuosittain noin kahdella miljoonalla eurolla. Paikallisille järjestöille maksettu tuki on vuosittain noin 0,5 miljoonaa euroa.