Lohi- ja meritaimenstrategian sekä uuden kalastuslain tavoitteena on edistää kalojen luonnonvaraista lisääntymistä ja kohentaa heikkoja kalakantoja. Uuden kalastuslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alussa.
– Tämä on tärkeä askel kohti kalastuspolitiikkaa ja kalakantojen hoitoa, joka tukee istutusten sijaan kalojen luontaista lisääntymistä. Hyvinvoivat kalakannat ovat kaikkien etu, toteaa maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo tiedotteessaan.
Lisäksi laissa yksinkertaistetaan kalastuslupajärjestelmää. Silakkalitkalla kalastaminen muuttuu maksuttomiksi yleiskalastusoikeuksiksi.
Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistetään yhdeksi kalastonhoitomaksuksi, jonka maksavat kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin ongintaa ja pilkintää. Maksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa.
– Uudistus helpottaa suuresti vapakalastusta. Usean luvan sijaan jatkossa tarvitaan vain yksi.
Kansallisen lohi- ja meritaimenstrategia tähtää vuoteen 2020 asti. Yksi strategian tärkeimpiä vaatimuksia on, että kaikki yksivuotiaina tai vanhempina istutettavat lohet ja meritaimenet rasvaeväleikataan.
Leikkaamattomat eli luonnon kalat täytyy palauttaa kalakannasta riippuen takaisin veteen. Näin tuetaan luontaisia kalakantoja. Jokialueiden lohenkalastukseen ehdotetaan kausikohtaisia lupakiintiöitä. Kalastus ei saa vaarantaa arvokkaita, suuria naaraslohia.
Meritaimenen pyyntiä rajoitetaan voimakkaasti. Sen kohdennettu eli tarkoituksellinen pyynti kielletään kokonaan ja meritaimenen viehekalastus sallitaan ainoastaan alueilla, joille on istutettu rasvaeväleikattuja poikasia.
Strategiassa esitetään myös kalastajakohtaisia lohikiintiöitä sekä koko kauden kestävää lohenpyyntiä. Nämä toimet parantaisivat saaliin arvoa sekä ammattikalastuksen edellytyksiä. Lisäksi halutaan vähentää sekakantakalastusta, joka ei erottele heikkoja ja vahvoja kalakantoja