– Olemme tulleet jonkinlaiseen käännekohtaan, Krista Kiuru (sd.) totesi tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Hanke käynnistetään maaliskuun aikana. Tavoitteena on selvittää perusopetuksen nykytilaa sekä Pisa-oppimistulosten heikkenemisen syitä. Niitä koskeva muutos ajoittuu Kiurun mukaan vuosien 2006–2010 välille, eli edellisen keskustajohtoisen hallituksen kaudelle.
Vaarana Kiurun mukaan on, että Suomesta tulee keskinkertainen koulutuksen maa.
– Minun on tähän puututtava, emme voi jatkaa näin, Kiuru sanoo.
Selvitystyön taustalla on myös halu kaventaa tyttöjen ja poikien oppimiseroja sekä löytää keinoja oppilaiden kouluviihtyvyyden ja motivaation parantamiseen. Kiuru sanoo haluavansa palauttaa ”tasa-arvoisen peruskoulun takaisin päiväjärjestykseen” ja oppimisen ilon kouluihin.
Vanhempien myönteiset asenteet peruskoulua kohtaan ovat ministerin mukaan pikkuhiljaa vähentyneet. Nykyaikuiset eivät Kiurun mukaan aina oivalla, että entisajan oppimismenetelmillä ei nykyään pärjätä.
– Sukupolvi, joka on kouluissa on niin erilaista, ja yhteiskunta on myös muuttunut, Kiuru toteaa.
– Ei auta katsoa vain menneeseen.
Kehittämishankkeeseen sisällytetään kaksi työryhmää: toinen käsittelee osaamisen ja oppimisen merkitystä yhteiskunnallisen kehityksen osana, ja toinen oppimismotivaatiota sekä kouluviihtyvyyttä.
Jälkimmäisessä ryhmässä pohditaan opettajakoulutuksen sisältöjä ja menetelmiä sekä sitä, pystyykö nykymuotoinen opettajakoulutus turvaamaan opettajille tarvittavat tiedot, taidot ja valmiudet, kun he siirtyvät työelämään.
Molempien työryhmien työtä koordinoi ja ohjeistaa laajapohjainen parlamentaariseksi kaavailtu ohjausryhmä. Kiuru toimii sen puheenjohtajana. Ohjausryhmän jäseniä ovat kahdeksan puolueen edustajat, opetus- ja kulttuuriministeriön ja opetushallituksen edustajat sekä 4–5 tutkijaa.
– Haluamme hallituksena, että tässä olisi myös oppositio mukana, Kiuru sanoo.
Lisäksi ohjausryhmässä mukana ovat ammattijärjestöjen ja toisen asteen opiskelijajärjestöjen edustajat sekä Vanhempainliitto.
Kokoomuksessa Kiurun selvitysintoa on ihmetelty, sillä monet tämän hallituskauden keskeiset koulutuspolitiikan hankkeet, kuten varhaiskasvatuslain sorvaaminen sekä lukion tuntijako ovat kesken.
Opetushallituksen johdolla parhaillaan tehtävä perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistaminen on niin ikään vaiheessa. Kiurun mukaan tilanne on ainoastaan hedelmällinen, sillä selvitystyötä voidaan käyttää opetussuunnitelmien laadinnassa hyväksi.
Kiuru sanoo, että selvitystyön pohjalta tehtävät esitykset tehdään vielä tämän vuoden puolella. Päätöksiä tehdään ministerin mukaan keväällä 2015. Työryhmätyön sanotaan olevan käytettävissä myös seuraavan hallituksen ohjelmatyössä.
Edellinen laaja perusopetusselvitys valmistui silloisen Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankisen johdolla viime hallituskaudella vuonna 2010.