– Väitän, että jokainen investoimista miettivä yrittäjä vastaisi, että tehkää nyt sellainen ratkaisu, joka kestää vuosia pystyssä. Tämän myöntänee myös Mikael Pentikäinen? Poukkoilua on nähty ja se ei synnytä mitään, Kai Mykkänen kirjoittaa blogissaan.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoi torstaina Kauppalehden haastattelussa, että yrittäjäjärjestö toivotta tervetulleeksi ehdotuksen investointivarauksen käyttöönotosta.
Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että hallitus suunnittelee mittavia verohelpotuksia yrityksille, joista päätettäisiin elokuun lopun budjettiriihessä.
Keskusta ajaa lehden mukaan investointivarauksen käyttöönottoa siten, että investointeihin käytettävää yritysten voittoa ei verotettaisi.
Kai Mykkänen huomauttaa, että Jyrki Kataisen hallitus sääti muutamaksi vuodeksi T&K-vähennyksen ja tuplapoiston. Vaikka tarkoitus oli hyvä, tulokset olivat laihoja.
– Lyhyet kokeilut eivät yleensä yritysverotuksessa toimi, koska kestäviä investointeja tehdään pitkäjänteisesti, Mykkänen kirjoittaa blogissaan.
Hänen mielestään Suomeen investoimisen verotusta on syytä keventää ja verotuksesta on tehtävä mahdollisimman yksinkertaista.
– Omilla varoilla tehtyjen investointien epäreilua verokohtelua olisi periaatteessa yksinkertaisinta oikaista esimerkiksi soveltamalla eräänlaista korkovähennystä kaikkeen yhteisöverotettavaan tuloon (ns. ACE-malli) tai poistamalla yrityksen velkojen korkovähennysoikeus ja laskemalla yhteisöveroa vastaavasti (ns. CBIT-malli), Mykkänen huomauttaa.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (Vatt) julkaisee Mykkäsen mukaan yritysverotusta koskevan analyysinsä elokuussa.
– Sen täytyy olla pohjalla, kun hallitus päättää. Valintaa ei pidä tehdä huutoäänestyksellä, vaan vaikuttavuuden perusteella, Mykkänen sanoo.
Mykkäsen mukaan kokoomus on valmis harkitsemaan kaikkia keinoja, joilla luodaan Suomeen uutta työtä.
– Jos hallituksessa yhdessä arvioidaan, että juuri investointivaraus olisi tähän tehokkain keino, niin Kokoomus on siihen ilman muuta valmis, Mykkänen toteaa.
Hän kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi Ruotsissa investointivaraus maksaa valtiovarainministeriön vero-osaston karkean arvion mukaan jopa kuusi miljardia euroa vuoteen 2022 mennessä ja vuositasolla jopa yli miljardi euroa.
Mykkäsen mielestä verouudistuksissa on pidettävä mielessä julkisen talouden tilanne, koska ylivelkaantuva maa ei houkuttele investointejakaan.
– Näin suuren kasvupanoksen käyttäminen on hutiloinnin sijaan harkittava tarkkaan, Mykkänen toteaa.