Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok.) mielestä 18 tunnin työskentely runsaan kolmen kuukauden aikana tai yhteiskunnan järjestämiin aktivointitoimiin osallistuminen viikon ajan on täysin kohtuullinen vaatimus.
– Jos ajattelemme, että se on mahdotonta, olemme todella isossa kriisissä koko työllisyydenhoitopalveluissa, joihin käytetään miljoonia euroja, Kai Mykkänen sanoo Aamulehdelle työttömyysturvan niin sanotusta aktiivimallista.
Kai Mykkäsen mielestä aktiivimallista käytyä keskustelua leimaa ”järkyttävä luovuttamisen henki”.
Aktiivimallin kumoamista vaativan kansalaisaloitteen mukaan on kohtuutonta rangaista työnhakijaa siitä, ettei työnantajan rekrytointivalinta ole osunut häneen.
– Meillä on kaikkien tunnustama ongelma siinä, että osa työttömistä ajautuu passiivisiksi eikä osallistu aktivointitoimiin eikä löydä edes lyhyitä työkeikkoja. Silloin on enää jälkeenpäin selvästi vaikeampi työllistyä, Mykkänen sanoo.
–Hankalia tilanteita toki tulee, mutta sen takia työttömyysturvan leikkaus ei ole 40 prosenttia vaan vajaat 5 prosenttia.
Kansalaisaloitetta perustellaan myös sillä, ettei työnhakija päätä, onko hänen kotiseudullaan tarjolla hänen urasuunnitelmiaan tukevia työllisyyspalveluja, saati sitä, tuleeko hän valituksi hakemiinsa palveluihin.
Kai Mykkäsen mukaan työllisyyspalveluja pystytään järjestämään jokaisessa maakunnassa.
– Jos asuu sellaisella seudulla, jossa ei kerta kaikkiaan löydy 18 tunnin työpaikkaa, ei vajaan 250 euron yrittäjätulomahdollisuutta eikä mitään aktivointipalvelua, niin pitää rehellisesti kysyä, miten pitkään on oikeus edellyttää yhteiskunnalta normaalin tasoista työttömyysetuutta, ilman että on valmiutta muuttaa sellaiselle paikkakunnalle, josta voi töitä löytää.
Hän korostaa ettei työttömyysetuuden tarkoitus ole ylläpitää työttömänä olemista, vaan tukea väliaikaisen jakson yli, kunnes uusi työpaikka löytyy tai pääsee uudelleenkoulutukseen. Jos se ei ole mahdollista, on palvelut joko vietävä sinne tai tuettava työn perässä muuttamista.
– Jos ei tule valituksi hakemaansa työllisyyspalveluun, se on yhteinen epäonnistuminen. Myös TE-toimiston pitää katsoa peiliin, jos se ei ole pystynyt järjestämään edes yhden viikon aktivointitoimea.
Mykkänen sanoo haastavansa jokaisen aloitteen allekirjoittajan esittämään toisen keinon, jolla saadaan 5000–12000 henkilötyövuoden lisäys työllisyyteen.
– Asiantuntijat ovat arvioineet, että sen verran työpaikkoja syntyy, kun ihmisiä aktivoidaan. Tarvitsemme kaikki tämän kokoluokan toimet käyttöön.