Juha Rehulan (kesk.) mielestä eduskunnan oppositio unohtaa arvostellessaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta (sote) kokonaan nykytilan. Hän totesi eduskuntakeskustelussa sote-uudistukseen liittyvästä välikysymyksestä, että ilman uudistusta palvelu rapautuu, hoitoalan ammattilaisia on vaikea saada ja palvelu eriarvoistuu.
Oppositio kysyi välikysymyksessään muun muassa yhtiöittämisvelvoitteesta ja siitä, miten hallitus varmistaa, että uudistus kaventaa ihmisten ja alueiden välisiä terveys- ja hyvinvointieroja.
Rehula totesi, että uudistus on tehtävä nyt. Uudistuksen tarkoitus on tuoda ihminen palvelun keskipisteeksi hallintolähtöisen ajattelun sijaan.
– On kuitenkin mörköjä, joita oppositio maalaa tarkoitushakuisesti ja maalaa niitä mustin värein, Rehula totesi.
Hän muistutti, että hallituksen esityksessä toteutetaan laaja rahoitusuudistus, joissa sote-palveluiden rahoitusvastuu siirtyy valtiolle kuntien sijaan.
– Esitys luo paremmat rahoitukselliset puitteet yhdenvertaisiin palveluihin pääsyyn, Rehula totesi.
Hänen mukaansa on faktaa, että tuottajien korvausmalli on omiaan kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja palveluiden saatavuuden osalta. Rehula viittasi tässä Lundin yliopiston tutkimukseen asiasta.
Rehula totesi, että pääsääntönä on, että valinnanvapaus tulee käyttöön vuoden 2019 alussa. Hallitus haluaa, että niin pk-yritykset kuin maakunnatkin pääsevät toteuttamaan terveyspalveluita, ja siksi uudistukseen tulee vaiheistus.
Peruspalveluministeri totesi, että yhtiöittämisvelvoitetta käytetään erityisesti mörköjen maalailuun. Rehulan mukaan kuitenkin yhtiö on käyttökelpoinen, jotta voidaan varmistaa kulujen vertailtavuus ja läpinäkyvyys. Kun markkinoille tulee mukaan yksityisiä tuottajia, yhtiöittäminen helpottaa kilpailuneutraliteetin toteuttamista. Hän totesi, että yhtiöittämisvelvollisuus riippuu käyttöön otettavasta mallista. Nyt esitetyssä mallissa yrityksillä on mahdollisuus ilmoittautua suorien palveluiden tuottajiksi, ja se malli edellyttää EU-oikeuden mukaan yhtiöittämistä.
Rehulan mukaan pelottelu neuvoloiden yhtiöittämisellä on nostettu ”supermöröksi”. Hän totesi, että neuvolat pysyvät maakuntien järjestäminen ja verovaroin mahdollistettuina palveluina, joita kehitetään asiakaslähtöisesti. Ne voivat toimia terveyskeskuksissa tai liikelaitoksissa.
Rehlua sanoi pitävänsä tärkeänä, että neuvolatoiminta on siellä, missä ihmiset käyvät muutenkin asioimassa. Sitä varten hallitus kehittää perhekeskusmallia.