Tämä siitä huolimatta, että jokainen hallitusohjelma ja jokainen kuntien hyvinvointistrategia tähtää terveyserojen kaventamiseen.
Ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä olevien terveys ja hyvinvointi on parantunut. Alimmassa ryhmässä olevien olot eivät ole muuttuneet. Suuri osa hyvinvointi- ja terveyseroista selittyy elämäntavoilla.
– Huonossa asemassa olevien väestöryhmien ylisairastavuudesta aiheutuva kuormitus on sekä valtakunnallisesti että paikallisesti suuri taloudellinen kustannustekijä. Inhimillinen lasku on usein mittaamaton. Miten varmistaa, että perusterveydenhuollossa ihmisten ongelmiin tartutaan ajoissa eikä kenenkään asiaa jätetä vellomaan eri toimijoiden välisille hallinnon portaille, Susanna Huovinen sanoi terveyskeskusten johdon neuvottelupäivillä Helsingissä.
Hänen mielestään sote-uudistuksella pystytään ennaltaehkäisemään ongelmien pitkittymistä.
– Liian usein hoidamme nyt kalliilla ja pitkän ajan kuluessa ihmisiä, joiden ongelmiin olisi pitänyt löytää apua jo paljon varhaisemmassa vaiheessa. Näin toimien meiltä loppuvat pian rahat ja henkilökunta. Juuri siksi uudistuksessa ei pidä jumiutua vain terveydenhuollon näkökulmaan, Huovinen sanoi.
Sote-intergraatiolla pystytään ministerin mukaan puuttumaan myös ikääntyneiden palvelujen parantamiseen.
– Toimintakyvyn heikkenemisestä johtuviin ongelmiin tulee reagoida nopeasti. Ikääntyneen ihmisen tilanne selvitetään, hoito käynnistetään ja aina samanaikaisesti arvioidaan kuntoutuksen tarve. Ensihoidon, ympärivuorokautisen päivystyksen ja kotihoidon yhteistoimintaa on pystyttävä uudessa organisaatiossa kehittämään niin, että vain aivan välttämättömissä tilanteissa ikääntyneen potilaan hoito tapahtuu sairaalassa.
– Kyse ei siis ole vain perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen yhteistyöstä, vaan mitä suurimmassa määrin myös erikoissairaanhoidon osuudesta kokonaisuudessa. Uudessa sote-rakenteessa parhaimmillaan yksi taho vastaa palvelukokonaisuudesta mahdollistaen toiminnan tehokkaamman kehittämisen, Huovinen sanoi.