Tuolloin rokotuskattavuuden arvellaan olevan lähellä valtioneuvoston asettamaa tavoitetta.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen (vas.) mukaan paluu työpaikoille voidaan aloittaa jo aiemmin, jos se on riskien arvioinnin ja alueellisen epidemiatilanteen perusteella mahdollista. Tämä mahdollistaa siirtymisen etä- ja läsnätyön yhdistämiseen terveysturvallisesti.
– Vastuu terveysturvallisesta työnteosta siirtyy vahvemmin työpaikoille, kun laajaa valtakunnalliseen suositukseen perustuvaa etätyötä puretaan. Koronavirukselta suojautuminen on edelleen tarpeen huomioida, kun työpaikoilla lisätään läsnätyötä, Sarkkinen kirjoittaa kolumnissaan.
Hänen mielestään paitsi epidemian torjunnan, myös työelämän kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, ettei etätyöstä palata automaattisesti vanhaan kategoriseen lähityömaailmaan.
– Sen sijaan korona-ajan myönteiset kokemukset etätyöstä tulee ottaa kullakin työpaikalla parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön. Kaavamaisten sääntöjen sijaan tulisi pyrkiä joustaviin käytäntöihin, jotka sovitaan yhdessä työpaikkojen tarpeiden ja työntekijöiden toiveiden mukaan.
Maaliskuussa 2021 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista haluaisi jatkaa etätöitä myös koronapandemian jälkeen.
– Etätyö on näkynyt muun muassa myönteisenä autonomian ja vastuun kokemuksena ja vähäisimpinä sairauspoissaoloina. Työmatkojen vähentyminen säästää aikaa, rahaa ja ilmastoa, ja samalla työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, Sarkkinen toteaa.
Toisaalta hän huomauttaa, että myönteisten kokemuksien ohella niin sanottu etätyöapatia on todellinen ilmiö ja siten lähityökin puolustaa edelleen paikkaansa.
– Kun työelämässä siirrytään etä- ja lähityötä yhdistävän hybridityön aikakauteen, on tarpeen sekä hyödyntää korona-ajan kokemuksia, että kehittää uusia toimintatapoja, joilla vastataan haasteisiin. Uudessa työelämässä tulisi olla itsestäänselvyys, että sairastaessa jäädään kotiin, eikä tulla työpaikalle – kuten korona-aikana on toimittu. Työkykyongelmien ennaltaehkäisemiseksi olisi työnantajien perusteltua ottaa vastuuta työergonomiasta myös työntekijöiden etätyöpisteiden osalta, Sarkkinen kirjoittaa.