Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) katsoo, että valmistelu maakuntaveron käyttöön ottamiseksi on ”kuitenkin aloitettava” tällä vaalikaudella – huolimatta parlamentaarisen selvityksen näkemyseroista. Se, miten aikataulu maakuntaveron osalta etenee, on hallituksen käsissä.
Puolueista koostuva parlamentaarinen komitea katsoi maaliskuussa julkaisemassaan selvityksessä, ettei maakuntavero ole toistaiseksi ajankohtainen. Komitean mielestä pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien siirtäminen hyvinvointialueille ei luo tälle perustetta.
Johtopäätöksissä linjataan, että maakuntaveron tarpeellisuutta ”tulisi arvioida siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuudesta on saatu riittävästi kokemusta ja jos tehtäväkenttää mahdollisesti olennaisesti laajennetaan”.
Miten kommentoit tätä?
– Komitean selvitys oli lopputuloksen osalta erimielinen molempiin suuntiin, mikä tekee selvityksen arvioinnista hankalampaa. Paremmassa asemassa oltaisiin, jos parlamentaarisessa työssä olisi päästy yksimieliseen ajatteluun eikä eriäviä mielipiteitä olisi ollut niin useita, Paatero huomauttaa.
Eriävät mielipiteet jätettiin niin perussuomalaisista, kokoomuksesta kuin vihreistä ja vasemmistoliitostakin. Viimeksi mainittujen puolueiden edustajat olisivat toivoneet selkeämpää tukea maakuntaveron käyttöönotolle, kun taas kokoomusedustaja Anna-Kaisa Ikonen moitti johtopäätösten jättävän yhä oven auki maakuntaverolle.
Kokoomuksesta on arvosteltu jo aiemmin hallitusta myös siitä, että se käytännössä linjasi jo maakuntaveron käyttöönotosta lokakuussa odottamatta parlamentaarisen komitean selvityksen valmistumista.
Kuntaministerin mukaan parlamentaarisen komitean esittämä kritiikki otetaan huomioon hallituksen jatkokäsittelyssä ja mietintö on ”erittäin hyvä pohja jatkotyölle”.
[rev_slider slidertitle=”paatero-makuvero-02″ alias=”paatero-makuvero-02″]
Tasausjärjestelmä epäilyttää
Maakuntaveron on epäilty nostavan kokonaisveroastetta, vaikka hallitus on kiistänyt näin käyvän. Lisäksi on nähty sen johtavan eriarvoistumiskehitykseen niin alueiden välillä kuin niiden sisälläkin.
”Jos menoja rahoitettaisiin hyvinvointialueen/maakunnan omilla ansiotulon veroilla, palvelutarve- ja veropohjaerot johtaisivat alueiden veroprosenttien voimakkaaseen eriytymiseen, vaikka maakuntaveroon liitettävä tasausjärjestelmä olisi vahvempi kuin kuntaveroon liittyvä tasausjärjestelmä. Tämä käy ilmi valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston maakuntaverokomitean käyttöön laatimista tulevaisuusskenaarioista”, katsoi maakuntaverokomitean puheenjohtaja Esko Kiviranta (kesk.) tiedotteessaan.
Kuntaministeri Paatero uskoo kuitenkin, että vaadittava tasausjärjestelmä maakuntauudistukseenkin ”on järjestettävissä, jos sellainen halutaan luoda”.
Kriisi aukaisi rahahanat
Valtio oli kuntien suhteen koronavuonna antelias. Kuntia tuettiin koronakriisissä noin kolmella miljardilla eurolla. Kuntaministeri puolustaa tehtyjä ratkaisuja, vaikka koronatoimet eivät kaikkia rahoja nielleetkään:
– Ei olisi missään tapauksessa ollut järkevää, että kunnat olisivat joutuneet miettimään, kun verotulot vähenevät, että kuinka paljon joustoja olisi pystytty tekemään, Paatero toteaa viitaten moniin koronan potentiaalisiin kustannuksiin lähtien etäopetusjärjestelyistä ikäihmisten palvelujen tarpeisiin.
Kuntien ja kuntayhtymien tulos oli viime vuonna peräti 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Kun 2019 alijäämäisen tuloksen teki 223 kuntaa, koronavuonna tällaisia kuntia oli vain 27.
– Meillä on erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka paljon kunnat ovat käyttäneet rahoja juuri näihin palvelujen tarpeisiin ja kuinka paljon sillä on katettu alijäämää, mitä kunnissa on mahdollisesti kertynyt. Kuntien näkökulmasta molemmat ovat varmasti tarpeellisia ja toisaalta on voitu välttää myös lomautuksia.
Ministeri huomauttaa, että kunnille myönnetyissä rahoissa puhutaan niin valtionosuuksista kuin avustusmuotoisesta rahoituksestakin, joista viimeksi mainittu on käytettävä juuri siihen sovittuun kohteeseen.
[rev_slider slidertitle=”paatero-makuvero-03″ alias=”paatero-makuvero-03″]
Olihan meillä kauppaloitakin
Vaikka hallituksen sote-uudistus tavalla tai toisella toteutuisi, keskustelu kuntien tehtävistä ja kuntarakenteesta tuskin on jatkossa ohi.
Miten todennäköisenä pidät, että meillä on tulevaisuudessa kuntia, joilla on keskenään erilaisia lakisääteisiä tehtäviä?
Kuntaministeri muistuttaa edellisen hallituksen selvittäneen jo kuntien eriytymiskehitystä ja päätyneen siihen, etteivät kuntien erilaiset tehtävät ole perustuslain vastaisia.
Maaliskuussa käynnistyi tämän hallituksen jatkoselvitys aiheesta.
Paatero huomauttaa, että erilaisten isäntäkunta- ja kuntayhtymämallien pohjalta kuntien erilaiset tehtävät ja yhteistyö ovat jo käytännössä arkipäivää. Hän pitääkin ”varteen otettavana vaihtoehtona” kuntien tehtävien eriytymistä tulevaisuudessa, vaikka kyse on toki isosta poliittisesta kysymyksestä.
– On hyvä kuitenkin muistaa, että vielä muutama vuosikymmen sitten meillä oli kuntia, kauppaloita ja kaupunkeja. En näe tätä niin hirvittävän dramaattisena kysymyksenä, jos tähän suuntaan mennään.