Arviointi keskittyisi muun muassa tärkeimpien hankkeiden taloudellisiin vaikutuksiin.
– Lakihankkeiden todelliset kustannukset ovat usein jotain ihan muuta kuin etukäteen on arvioitu. Olen nähnyt paljon tällaisia ”yllätyksiä”, kun on esimerkiksi arvioitu kunnille annettavien tehtävien kustannuksia, Paula Risikko sanoi Taloudelliset vaikutukset -seminaarissa torstaina.
Ministerin mukaan lainvalmistelun vaikutusarviointi on valitettavan vaihtelevaa. Hänen mielestään on tärkeää, että päätökset pohjautuvat luotettaviin ja tutkittuihin tietoihin.
– Kun pohjatiedot ovat kunnossa ja tiedossa on erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen vaikutukset, niin lopulta ratkaistavaksi jää enää poliittinen valintakysymys eli minkälaista politiikkaa kulloinkin halutaan harjoittaa.
Risikko muistutti, ettei taloudellisten vaikutusten arviointi ole helppoa.
– Etukäteen on vaikea tietää, miten lakihankkeet lopulta vaikuttavat. Esimerkiksi ihmisten käyttäytymistä on usein vaikea ennakoida. Vaikeus ei kuitenkaan saa lannistaa.
Selvitysten mukaan lakien vaikutusten arviointi on kohentunut viime vuosien aikana, mutta puutteita on edelleen.
Itsenäisen asiantuntijayksikön perustamista on aiemmin ehdottanut muun muassa teollisuusmaiden järjestö OECD. Ehdotus saa tukea Risikolta.
– Suomeen tulisi perustaa pysyvä ja riippumaton asiantuntijataho, joka toisi sekä päätöksentekijöille että kansalaisille tarvittavat eväät politiikkatoimien arviointiin ja valintojen tekemiseen. Toki sekään ei voi kaikkia lakihankkeita arvioida, vaan sen tulee keskittyä ennen kaikkea yhteiskunnallisesti merkittäviin hankkeisiin.
Risikko ehdottaa, että vaikutusten arvioinnin kehittäminen aloitettaisiin selvityshenkilö Kari Raivion selvityksen pohjalta. Raivio luovutti lokakuussa valtioneuvoston kanslialle selvityksensä Näyttöön perustuva päätöksenteko – suomalainen neuvonantojärjestelmä.
– Nämä ehdotukset tulee käydä nyt tarkkaan läpi ja tehdä sitten tarvittavat päätökset arvioinnin kehittämiseksi ja tiedon käytön edistämiseksi, Risikko totesi.