Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan lakiin kirjattu minimipalkka tulisi selvittää huolella.
Hän huomauttaa, että Suomessa yli 220 000 henkilöä on työehtosopimusjärjestelmän ulkopuolella ilman minimipalkkasäätelyä.
– Suomen nykyinen, työehto- ja virkaehtosopimuksiin perustuva minimipalkkasäätely on alakohtainen, erittäin kirjava ja usein monimutkainen. Tämä voi johtaa siihen, että työnantaja ei tiedä, mitä hänen pitäisi vähintään maksaa. Kun toimialat ja liiketoiminnat muuttuvat ja Suomeen tarvitaan yhä enemmän ulkomaista työvoimaa, olisi tärkeää, että edes minimipalkkasäätely olisi selkeää ja yksinkertaista, Mikael Pentikäinen kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.
Pentikäisen mukaan lakiin kirjattu minimipalkka vähentäisi työehtosopimusten merkitystä ja työmarkkinajärjestöjen valtaa.
– Ajankohtainen työmarkkinarähinä on hyvä muistutus siitä, että tähän suuntaan on syytä määrätietoisesti pyrkiä.
Mikael Pentikäinen arvioi, ettei EU-komission kaavailema minimipalkka olisi euromääräisesti sama kaikissa EU-maissa. Se voisi vaihdella myös tietyn maan sisällä esimerkiksi asumiskulujen mukaan. Minimipalkka voisi muodostua osaksi työelämän perusturvaa ja auttaisi erityisesti hauraimmassa työmarkkina-asemassa olevia.
– Työmarkkinajärjestöissä pelätään, että minimipalkkasäätely siirtäisi asian parlamentaariseen keskusteluun. Voi kysyä, eikö minimipalkka juuri ole sellainen asia, josta esimerkiksi eduskunnassa olisi hyvä keskustella, Pentikäinen sanoo.
Kovin moni on kovin nopeasti – varsinkin työmarkkinajärjestöissä – torpannut EU-komission ajatukset lakisääteisestä minimipalkasta. Mielestäni asia kannattaa tutkia. Miksi, kerron tässä jutussa. #yrittäjät https://t.co/GI5G5eBo6u
— Mikael Pentikäinen (@jmpentikainen) January 17, 2020