Metsähallituksen pääjohtajan paikalta sivuutettu Esa Härmälä avautuu Helsingin Sanomissa tapahtumista, jotka johtivat hänen johtamisestaan syrjään.
Härmälä sanoo lehdessä, että aisti jo pitkään, kuinka maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen alkoi hiillostaa Härmälää.
Ongelmia alkoi syntyä, kun metsähallituslaki piti saada maaliin. Härmälä ajoi kantaa, jonka mukaan ympäristöministeriön ohjaus suhteessa Metsähallitukseen rajataan koskemaan tehtäviä, jotka koskevat julkista valtaa. Härmälä luuli, että näin edetään, kunnes Tiilikaisen ministeriöstä tullut lakiluonnos yllätti.
– Ministeriöstä tuli luonnos, mutta se ei ollut yhtään sellainen kuin oli ministeriön kanssa ollut puhetta, Härmälä kertoo. Hän tulkitsee, että joku eli ympäristöministeriö oli ”pistänyt ministerin riviin”.
Tiilikaiselta tuli kuitenkin Härmälän mukaan terveisiä, että lakiluonnokseen voidaan palata. Maatalousministeriön virkamies pyysi Härmälältä apua lakiluonnoksen viilaamiseen ja apua tuli. Siitä ei Tiilikainen pitänyt.
– Silloin Tiilikainen puuttui peliin. Minulle kerrotun mukaan hän käyttäytyi täysin vastoin tapojaan: rähjäsi, oli aggressiivinen ja torjui kaikki muutosesitykset. Sama toistui hallituspuolueiden eduskuntaryhmien neuvotteluissa.
Tuolloin Härmälä koki, että oli juossut ansaan. Kun laki tuli lopulta voimaan ja metsähallituksen pääjohtajan paikka, jota Härmälä siis hoiti, avoimeksi, Härmälä alkoi nähdä tilanteen, jossa hänellä ei ollut enää mahdollisuuksia jatkaa toimessaan, vaikka sitä halusi.
Näin myös kävi. Tiilikainen nimitti ehdokkaansa Pentti Hyttisen. Nimitystä ihmetteli erityisesti keskustan eduskuntaryhmä, joka nuhteli Tiilikaista, mutta myös kokoomuksesta kummasteltiin päteväksi koetun Härmälän sivuuttamista. Keskustassa Tiilikaisen koetaan ajavan liikaa ympäristöministeriön agendaa maa- ja metsätalousasioiden sijaan.
Kun varmistui, ettei Härmälää nimitetä, hän lähetti kuuluisan twiittinsä:
”Vuonna 1969 liityin kepuun. Kaverit varoittivat, että kepu pettää aina – pitäisiköhän alkaa uskoa”.