Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) toppuuttelee mielikuvaa, jonka mukaan Ruotsi olisi ottamassa isoja askelia Nato-jäsenyyden suuntaan. Relevantti kysymys on, kumpi tässä oikein vie.
– Ruotsin valtiopäivien kirjaus ei näytä johtavan ainakaan välittömästi mihinkään muutoksiin Ruotsin hallituksen politiikassa, mutta on toki tärkeää, että seuraamme ruotsalaista keskustelua ja pidämme toinen toisemme ajan tasalla. Ruotsi on keskeinen kumppanimaamme puolustuksessa ja yhteistyö on tällä hetkellä hyvin tiivistä, Kaikkonen sanoo.
Julkisuuteen on saattanut syntyä viime vuosina mielikuva, että Suomen rooli on lähinnä seurata Ruotsin Nato-liikkeitä ja varautua tähän liittyen johtopäätöksiin.
Voisiko asetelmaa kääntää joskus toisin päin?
– No eikö tässä itse asiassa juuri näin ole käynyt? Ruotsihan otti nyt senkaltaisen linjan, joka meillä Suomessa on ollut voimassa jo pitkään.
Puolustusministeri Kaikkonen viittaa edellä niin sanottuun Nato-optioon, joka hyväksyttiin loppuvuodesta ensimmäistä kertaa osaksi Ruotsin turvallisuuspoliittista linjaa enemmistön tuella maan valtiopäivillä
Vastaavan kaltainen kirjaus on ollut luettavissa meillä hallituksen selonteoista ja ohjelmista jo pitkään, vaikka option todellinen merkitys jakaakin mielipiteitä.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen ohjelmaan asiasta on kirjattu näin: ”Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen.”
Jos meillä on olemassa niin sanottu Nato-optio, minkälaisessa tilanteessa Suomen pitäisi ryhtyä pyrkimään Naton jäseneksi?
– En lähde sillä spekuloimaan. Mahdollisuus on haluttu kirjata alleviivataksemme sitä, että haluamme pitää tämän vaihtoehdon olemassa ja omissa käsissämme. En näe, että aivan lähitulevaisuudessa tämä olisi mitenkään realisoitumassa. Se, että Suomi ja Ruotsi eivät kuulu sotilasliittoon, on oman käsitykseni mukaan ollut omiaan luomaan vakautta Pohjois-Eurooppaan.
Jos Nato-jäsenyyden hakeminen joskus tulevaisuudessa realisoituisi, pitäisikö asiasta järjestää meillä kansanäänestys?
– En lähde tällä spekuloimaan. Kysymys ei ole mielestäni ajankohtainen.
Vuonna 2010 Antti Kaikkonen esitti julkisuudessa kansanäänestyksen järjestämistä Nato-jäsenyydestä vuoden 2012 presidentinvaalien yhteyteen. Tuolloin hän ei ollut ministeri, ainoastaan kansanedustaja. Asetelma oli tältä osin erilainen eikä Kaikkonen vaikuta nyt ainakaan innostuvan asiasta:
– Edustan tällä hetkellä puolustusministerinä tämän hallituksen kantoja ja asia ei ole ajankohtainen.
[rev_slider slidertitle=”kaikkonen-nato-02″ alias=”kaikkonen-nato-02″]
Ulottuuko tasa-arvo armeijaan?
Puolustusministeri Antti Kaikkonen on seurannut tyytyväisin mielin naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suosion kasvua. Suosio pomppasi tässä kuussa ennätyslukemiin, kun palvelukseen haki 1 675 naista.
Edellinen ennätys on vuodelta 2018, jolloin palvelukseen haki 1 516 naista. Viime vuodesta hakemusmäärä kohosi noin 250:llä.
– Pidän myönteisenä asiana, että naisten osuus on noussut. Naiset ovat pärjänneet armeijassa keskimäärin erinomaisella tavalla. Mielelläni näkisin vieläkin hieman isomman määrän naisia tulevaisuudessa armeijan harmaissa.
Asevelvollisuuden kehittämistä pohditaan paraikaa puolustusministeri Kaikkosen asettamassa parlamentaarisessa komiteassa, jolta odotetaan linjauksia ensi syksynä.
Julkisuudessa on väläytetty jatkossa muun muassa mahdollista kolmen kuukauden kansalaispalvelusta naisille sekä kutsuntojen ulottamista koko ikäluokkaan. Varusmiesliitto on esittänyt omassa mallissaan asevelvollisuuden ulottamista yhtä lailla niin miehiin kuin naisiinkin, mutta tämä tuskin on etenemässä.
Pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen tasa-arvo-ohjelma vuosille 2020-2023 julkistettiin kesäkuussa 2020. Ohjelman tavoitteena on nostaa Suomi ”tasa-arvon kärkimaaksi”, mutta asevelvollisuutta sivutaan vain yhdessä lauseessa.
Miten isona ongelmana tasa-arvon näkökulmasta pidät, että asevelvollisuusjärjestelmä kohtelee miehiä ja naisia Suomessa eri tavoin?
– Asevelvollisuusjärjestelmämme on rakennettu ensisijaisesti maanpuolustuksen tarpeisiin ja nykyisenkaltainen malli palvelee mielestäni tässä hyvin. On tärkeää, että komitea pohtii myös yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Itse olen heittänyt ilmaan ajatuksen, voisiko ajatella, että kutsunnat koskisivat koko ikäluokkaa? Kutsunnat voisivat olla koko ikäluokkaa koskeva tsekkauspiste, jossa samalla katsottaisiin, että asiat ovat kunnossa liittyen niin terveyteen, opiskeluihin kuin sosiaalisen ja henkiseen hyvinvointiinkin.
Edellä mainittua ongelmaa se ei tässä tapauksessa poistaisi?
– Tämä pitää paikkansa. Eihän se (kutsuntojen ulottaminen naisiin) täydellisen tasa-arvoiseksi mallia tekisi, mutta olisi pieni askel siihen suuntaan kuitenkin.
Syntyvyyden lasku on huolettanut Suomessa viime vuosina paljon, vaikka aivan tuoreimmat tiedot ennakoivat varovaista nousua.
Miten näet tulevien ikäluokkien pienentymisen armeijan näkökulmasta ja voiko sillä olla vaikutusta asevelvollisuuden kehitykseen?
– Isompaa muutosta armeijan käyvissä ikäluokissa ei ole tämän osalta tulossa ainakaan kymmeneen vuoteen. 2030-luvulta pientä laskua alaspäin on tulossa, mutta ehkä juuri naisten vahvempi osallistuminen saattaisi tätä paikata. Mitään välitöntä ongelmaa ei tässä puolustusvoimien näkökulmasta ole, ennemminkin tämä tulee koskettamaan laajemmin koko yhteiskuntaa.
[rev_slider slidertitle=”kaikkonen-nato-03″ alias=”kaikkonen-nato-03″]
Lisää henkilöstöä kyberpuolustukseen
Eduskuntaan vuonna 2020 kohdistuneen kyberhyökkäyksen selvittämistyö eteni viime viikolla, kun suojelupoliisi kertoi tunnistaneensa kyseisen kybervakoiluoperaation.
– Vaikka kyberturvallisuuteen on lisätty panostuksia viime vuosina, käsitykseni mukaan meillä Suomessa on yhä parantamisen varaa näissä asioissa. Tämä kaikki alleviivaa sitä.
Mitä erityisesti pitäisi parantaa?
– On tärkeää, että viime vaalikaudella ajantasaistimme lainsäädäntöä ja saimme uudet tiedustelulait, niin siviili- kuin sotilastiedusteluunkin. Käytännössä olemme niiden osalta vielä sisäänajovaiheessa ja keräämme kokemuksia. Tämän lisäksi lainsäädännössä voi olla edelleen päivitystarpeita. Lähitulevaisuudessa tulemme puolustusvoimissa panostamaan myös siihen, että palkkaamme henkilöstöä enemmän kyberpuolustukseen.