Aki Kangasharju huomauttaa Verkkouutisten blogissaan, että korkotaso on ollut maailmalla laskussa jo yli 30 vuotta. Ennätysmatalien korkojen lähti liikkeelle edellisestä finanssikriisistä. Siihen on vaikuttanut keskuspankkien rahapolitiikka sekä velkataakkojen pienentäminen.
Alhaiselle korkotasolle on Kangasharjun mukaan kuitenkin kaksi trendinomaista selitystä, jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä. Ensinnäkin tuottavuuskasvun hiipuminen on vähentänyt rahan kysyntää 1970-luvulta lähtien. Vain nopea teknologian kehityksen aiheuttama tuottavuuspyrähdys voisi saada rahan kysynnän jälleen nousuun.
Tarjontapuolella keskeinen rahan hintaan eli korkoihin vaikuttava tekijä on ollut ikääntyminen. Ikääntyvä väestö on tarkoittanut säästämisasteen kasvua ja siten ylitarjontaa rahasta.
Kangasharjun mukaan tarjontapuolella on käänne nähtävissä horisontissa.
”YK:n väestöennusteen mukaan yksi merkittävä korkotasoa määrittävä tekijä kääntyy uudelleen vuonna 2021, jolloin säästämisiässä oleva väestöosuus alkaa uudelleen laskea”, Kangasharju kirjoittaa blogissaan.
Hän toteaa, että säästämisiässä olevan väestöosuuden käänne saattaa vaikuttaa myös korkotasoon niin, että korot kääntyvät tuolloin nousuun.