Miksi vain yksi opettaja saa määrätä jälki-istuntoa – johon ei ole pakko tulla?

Jälki-istunnosta päättää vain oppilaan tosiasiallinen opettaja.

Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva Elomaa, Kimmo Kivelä ja Laura Huhtasaari ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen opettajan ja rehtorin päätösvallasta antaa oppilaille jälki-istuntoa.

Kansanedustajien mukaan perusopetuslakia 2013 päivitettäessä suunniteltiin päätösvaltasäännöksiä niin, että päätösvalta määrätä rangaistuksia on kaikilla koulun opettajilla ja rehtorilla. Kuitenkin ”jälki-istunnosta, oppilaan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, tai tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä voi perusopetusasetuksen mukaan päättää vain oppilaan opettaja. Eli opettaja tai rehtori, joka tosiasiallisesti opettaa oppilasta”.

– Se, että oppilaan opettaja voi määrätä eri rangaistuksia kuin koulun muut opettajat ja rehtori, ei ole nykyisessä tilanteessa perusteltua. Koulujen koon kasvaessa, välituntien valvonnan tapahtuessa kaikkien koulun opettajien toimesta ja opetuksen siirtyessä yhä useammin luokkahuoneen ulkopuolelle koulun muihin tiloihin on tärkeää, että oppilaan häiriökäyttäytymiseen on koulun kaikilla opettajilla ja rehtorilla yhtenevät oikeudet puuttua ja määrätä rangaistuksia tarpeen mukaan, kysymyksessä todetaan.

Kansanedustajat kysyvätkin ”aikooko hallitus joustavoittaa ja yhdenmukaistaa säännöksiä perusopetuksen opettajien ja rehtorin päätösvallasta antaa oppilaille jälki-istuntoa niin, että päätösvalta on kaikilla koulun opettajilla sekä rehtorilla, ja siirtää kaikki rangaistusten määräämisen päätösvaltaa koskevat säännökset perusopetuslakiin”.

Lännen Median mukaan oppilaan ei nykyisin ole edes pakko osallistua hänelle määrättyyn jälki-istuntoon eikä kieltäytymisestä seuraa mitään.

Mainos