Sisäministeriö kertoo saaneensa lukuisia tiedusteluja vaaratiedotteiden julkaisusta ja siitä, millaisissa tilanteissa vaaratiedotetta käytetään.
Vasta kesäkuun alussa käyttöön otettu vaaratiedote on annettu jo kahdeksan kertaa. Se on enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä Sisäministeriön verkkosivuille on nyt koottu vastauksia yleisimpiin vaaratiedotetta koskeviin kysymyksiin.
Kansalaisia on ihmetyttänyt muun muassa se, miksi vaaratiedote annetaan koko maahan, vaikka se koskee vain pientä aluetta.
Sisäministeriöstä kerrotaan, että vaaratiedotelain mukainen tiedote annetaan aina maanlaajuisesti joko radiossa tai sekä televisiossa että radiossa. Alueelliseen tai paikalliseen jakeluun ei ole tällä hetkellä teknisiä mahdollisuuksia.
– Ensimmäisissä vaaratiedotteissa viranomaiset ovat noudattaneet varovaisuusperiaatetta, minkä vuoksi vaaratiedote on annettu hiukan alemmilla kriteereillä kuin lakia laadittaessa ajateltiin. Arvioimme lakia valmisteltaessa, että vaaratiedotteita annettaisiin enimmillään vain muutamia kymmeniä vuodessa, sanoo valmiusjohtaja Janne Koivukoski.
Vaaratiedote voidaan antaa, jos henki tai terveys on välittömässä vaarassa tai omaisuus voi merkittävästi vaurioitua tai tuhoutua.
Vaaratiedotteita voivat antaa pelastusviranomaiset, poliisi, rajavartioviranomaiset, Hätäkeskuslaitos, Poliisihallitus, Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus sekä kaikki ministeriöt. Sisäministeriö korostaa tarkkaa tilannearviointia vaaratiedottamista vaativissa tilanteissa.
Kielilain mukaisesti vaaratiedote annetaan aina sekä suomeksi että ruotsiksi. Jos vaaratilanne tai sen seuraukset kohdistuvat saamelaisten kotiseutualueelle, tiedote on annettava myös saamenkielellä.