Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on arvellut, että valtion velkaantumisen taittaminen edellyttää 3–4 miljardin euron sopeutusta. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) uskoo, että sopeutustarve on korkeintaan kolme miljardia. Miksi pääministerin ja valtiovarainministerin luvut eroavat?
Suomen talouden näkymät ovat synkemmät nyt kuin joulukuussa. EU-komissio, Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) sekä kotimaiset pankit ja tutkimuslaitokset ennustavat tälle ja ensi vuodelle aiempaa huonompaa talouskasvua.
Myös valtiovarainministeriö on alentamassa ennustettaan. Yle uutisten saamien tietojen mukaan valtiovarainministeriö ennustaa tälle vuodelle 0,5 prosentin talouskasvua (joulukuun ennuste 0,8 prosenttia) ja ensi vuodelle 1,5 prosentin kasvua (joulukuun ennuste 1,8 prosenttia). Valtiovarainministeriö julkistaa ennusteensa vasta kehysriihen jälkeen.
Näistä luvuista ja heikentyneistä talousnäkymistä voisi päätellä, että sopeutustarve on nyt valtiovarainministeriön joulukuussa laskemaa kolmea miljardia suurempi. Näin ollen pääministeri Kataisen arvio 3–4 miljardista vaikuttaisi järkeenkäyvältä.
Miksi valtiovarainministeri Urpilainen sitten sanoo, että sopeutustarve onkin aiemmin arvioitua pienempi?
Työttömyys alas
Valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama talousasiantuntijaryhmä sopi, että toimet rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi voidaan laskea osaksi kolmen miljardin euron sopeutusta siltä osin kuin toimien vaikutukset ovat luotettavasti arvioitavissa. Laskettaessa kolmen miljardin sopeutustarvetta joulukuussa ei ole otettu huomioon toimia rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi, jotka sisältyvät hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan.
Peukalosäännön mukaan jos työttömyysaste laskee yhdellä prosenttiyksiköllä, paranee koko julkisen talouden tasapaino miljardilla eurolla. Rakennepoliittisen ohjelman toimilla tavoitellaan juuri yhden prosenttiyksikön laskua rakenteelliseen työttömyyteen.
Hetemäen asiantuntijaryhmä asetti erityisen suuret toiveet osallistavalle sosiaaliturvalle, mutta se rajattiin koskemaan ainoastaan pitkäaikaistyöttömiä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) asiantuntija-arvion mukaan työttömyyden alentamistoimien kokonaisvaikutukset jäävät pieniksi, jos ne eivät koske ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevia.
Valtiovarainministeriöstä ei suostuttu kertomaan ennen kehysriihtä, millaiset vaikutukset rakenteellista työttömyyttä alentavilla toimilla arvioidaan olevan. Voi olla, ettei toimilla saada alennettua rakenteellista työttömyyttä kokonaisella prosenttiyksiköllä, mutta toimilla saatetaan arvioida olevan esimerkiksi puolen prosenttiyksikön eli puolen miljardin vaikutukset. Valtiovarainministeriö laskee tuoreen arvion sopeutustarpeesta kehysriihtä varten.
Jos rakenteellisen työttömyyden toimet pienentävät sopeutustarvetta esimerkiksi puolella miljardilla eurolla, voidaan hyvinkin päätyä alle kolmen miljardin euron sopeutustarpeeseen, josta Urpilainen on puhunut.
Tämä saattaa selittää, miksi Katainen ja Urpilainen puhuvat eri luvuista: toinen heistä huomioi luvussa toimet rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi ja toinen ei huomioi.
Vaikka sopeutustarve saataisiin näin paperilla pienemmäksi, työttömyys täytyy saada vielä alenemaan. Rakenteellisen työttömyyden alenemistoimien vaikutukset alkavat kuitenkin näkyä aikaisintaan seuraavalla vaalikaudella.
Kirjoittaja Suvi Hautanen on Verkkouutisten ja Nykypäivän politiikan toimittaja.