– Suomessa me olemme lähinnä vältelleet ikäviä päätöksiä ja rakentaneet uusia monimutkaisia hallintohimmeleitä. En voi ymmärtää, miksi Suomi on toiminut näin tyhmästi, kirjoittaa Sanna Suvanto-Harsaae Talouselämän kolumnissaan.
Hänen mukaansa Suomen alisuoriutuminen näkyy niin mikro- kun makrotasollakin.
– Mikrotasolla ei työnteko aina kannata, koska kuka tahansa voi peruskoulumatikalla laskea, milloin työpaikkaa kannatta ottaa vastaan ja milloin kannatta jättää työt tekemättä ja elää tukien varassa.
– Sama matematiikka ohjaa ihmisiä, kun he laskevat, milloin kannattaa tehdä enemmän töitä tai milloin lähteä varhaiseen eläkeputkeen. Tämä yksilötason matematiikka ei tietenkään näy himmelin huipulle. Suomessa fiksut yksilöt hyödyntävät monimutkaista järjestelmää, Suvanto-Harsaae jatkaa.
Makrotasolla päätöksiä tehdään hänen mukaansa nopeasti vain silloin, kun on pakko reagoida iltapäivälehtien klikkiotsikoihin. Päätös voi koskea susia tai jotain muuta jokapäiväistä asiaa.
– Vaikeita päätöksiä lykätään. Joitain vaikeita päätöksiä on tällä vuosisadalla tehty, mutta niihin liittyy se kiinnostava erikoisuus, että päätösten toteutuksen siirtymäkaudet ovat pitkiä. Niistä kantavat vastuun tulevaisuuden poliitikot 10–15 vuoden kuluttua.
Suvanto-Harsaae kysyy, onko todella niin, että Suomen on yhteiskuntana todella ajettava päin seinää ennen kuin havahdumme?
– Norjalla on öljymiljoonansa, ja niiden avulla norjalaiset ovat esimerkiksi pystyneet hankkimaan ulkomailta Norjan tarvitseman työvoiman. Ruotsin on tehostanut omaa talouttaan parantamalla työnteon kannattavuutta, jatkuvalla maahanmuutolla ja yksityistämällä valtion omaisuutta.
– Tanska ajoi päin seinään 1980-luvun lopulla. Kaikki kukkaroon iskivät huonot ajat, jotka muistetaan Tanskassa perunakuurin nimellä. Tanskalaiset oppivat läksynsä. He päättävät muutoksista ja toteuttavat ne nyt nopeasti, Suvanto-Harsaae kirjoittaa.
Hänen mielestään Suomen meno näyttää joskus samanlaiselta kuin rattijuopon autoilu.
– Auto kaartelee hallitsemattomasti joka suuntaan. Kaikki tietävät, että enemmin tai myöhemmin kaartelu johtaa onnettomuuteen. Toisaalta näyttää siltä, että ne, jotka voisivat auton pysäyttää ja alkaa ohjata sitä hallitusti, näyttävät lähinnä toivovan, että tästä selvitään ”kännisen tuurilla”.
Suvanto-Harsaae toteaa, että valitettavasti tuskin mikään muuttuu ainakaan seuraavan vuoden aikana, koska ensi vuosi on vaalivuosi.
– Me kaikki tiedämme, että vaalivuonna ei koskaan tehdä isoja päätöksiä. Ennemmin keksitään lupauksia uusista ”vappu-satasista”.
Suvanto-Harsaae mukaan toive Suomen suunnanmuutoksesta pitää laittaa tulevan uuden hallituksen hartioille, oli sen kokoonpano mikä tahansa.
– Erityisesti pitää toivoa, että uusi hallitus uskaltaa tehdä vaikeita päätöksiä nopeasti heti vaalikauden alussa. Äänestäjien vaalimuisti kun on onnellisen lyhyt.
Kirjoittaja on hallituksen puheenjohtaja monessa pohjoismaisessa yhtiössä, joista Orthex ja TCM Group ovat pörssiyhtiöitä. Muut ovat Posti, BoConcept, Nordic Pet Care Group ja BabySam. Lisäksi hän on Anoran, Harvian, Elopakin ja Broman Groupin hallitusten jäsen.