Monet asiantuntijat ovat ihmetelleet tehokkaiden hengityssuojainten vähäistä käyttöä Suomessa.
Esimerkiksi Itävallassa ja Baijerin osavaltiossa Saksassa otettiin käyttöön jo alkukeväästä FFP2-maskeja koskeva velvoite julkisessa liikenteessä ja kaupoissa.
FFP2-termi tarkoittaa, että suojain suodattaa ainakin 94 prosenttia ilman epäpuhtauksista. Kirurgisten ja kangasmaskien suojausteho jää huomattavasti vähäisemmäksi, millä on merkitystä pienten aerosolihiukkasten kautta leviävän koronaviruksen torjumisessa.
Myös terveydenhuollon ammattilaiset ovat käyttäneet Suomessa heikompia suojaimia. Toukokuussa Kanta-Hämeessä levinneen sairaalaepidemian taustalla oli herkästi tarttuva deltamuunnos, jonka ehkäisy edellyttäisi vähintään FFP2- ja FFP3-maskien käyttöä.
Kysymyksen on nostanut esiin myös THL:n emeritysprofessori Matti Jantunen.
– Todellakin, miksi suositusten laatijat pitävät kiinni tehottomista kirurgimaskeista eivätkä ohjeista tehokkaiden FFP2 ja -3 maskien käyttöön edes sairaan- ja vanhustenhoidossa, Jantunen kysyy Twitterissä.
Todellakin, miksi suositusten laatijat pitävät kiinni tehottomista kirurgimaskeista eivätkä ohjeista tehokkaiden FFP2 ja -3 maskien käyttöön edes sairaan- ja vanhustenhoidossa?? https://t.co/9TirVruZ6a
— Matti Jantunen🇫🇮❤️🇺🇦❤️🕊 (@jantunen_matti) July 26, 2021