Kestävyysvajeen ja heikon tuottavuuskehityksen vaivaamaa Suomea pitäisi monien mielestä uudistaa, mutta tehtävä on osoittautunut vaikeaksi. Metsäteollisuuden seminaarissa etsittiin tähän syytä, ja kolme poliitikkoa kertoi oman näkemyksensä.
Kansanedustaja Antti Häkkänen (kok.) haki selitystä aforismista, jonka on keksinyt entinen EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker: kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei sitä, miten sen tekisi ja tulisi uudelleen valituksi.
– Tämä ei suoraan koske kokoomusta, vaikka itse sanonkin, Häkkänen sanoo.
Häkkänen sanoo, että kokoomus on pitkin 2000-lukua esittänyt työmarkkinauudistuksia ja korjauksia eläkejärjestelmään, mutta ne eivät ole edenneet. Syynä on hänen mielestään se, että vasemmistopuolueet ovat vastustaneet niitä muun muassa kokoomusjohtoisessa hallituksessa viime vuosikymmenen alkupuolella.
– Silloin saatiin yhteisöveron kevennys, joka siivitti investointeja ja tuottavuuskasvua. Muun muassa Äänekosken (sellu-) tehtaan taustalla yhtenä vaikuttimena on ollut yhteisöverokevennys, Häkkänen sanoo.
Hän laskee, että viime hallituskaudella keskustan johtama hallitus teki 80 uudistusta, jotka paransivat työllisyyttä ja lisäsivät investointeja. Kokoomus oli mukana tässäkin hallituksessa.
– Ne tuottivat hedelmää, ja Suomi pääsi mukaan kansainväliseen kasvuun. Tätä samaa linjaa olisi pitänyt jatkaa, Häkkänen toteaa.
EU-parlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) sanoo, että kun hän kuuntelee Häkkästä, hän päättelee, että uudistamisen vaikeus johtuu puhtaasti erimielisyyksistä. Hän löytää viime hallituskaudelta tyystin toisenlaisia esimerkkejä uudistuksista.
– Minä kaivan esimerkit leikkauksista osaamiseen sekä leikkauksista tutkimus- ja kehityspanostuksiin. En näe, että niillä rakennetaan teollista muutosta, Kumpula-Natri sanoo.
Parhaillaan poliitikot ympäri maailman pohtivat, kuinka pitkään elvytystä pitää jatkaa, Kumpula-Natri sanoo. Hän huomauttaa, että tämäkin kysymys jakaa ekonomisteja, osa jatkaisi elvytystä pitkään ja osa haluaisi nopeammin siirtyä vyönkiristysten tielle. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Yhdysvallat elvyttää Eurooppaa voimakkaammin.
– Kiina elpyy aikaisemmin, Amerikka elvyttää enemmän. Millä Eurooppa pääsee tähän mukaan, Kumpula-Natri kysyy.
Kansanedustaja Ville Tavio (ps.) katsoo, että uudistukset etenevät hitaasti, koska niitä vastustetaan. Hän muistuttaa, että perussuomalaiset oli viime kaudella mukana hallituksessa, jonka johdolla maahaan luotiin kilpailukykysopimus. Kaikki eivät kuitenkaan hyväksyneet sitä.
– Siitä nousi kova vastareaktio. Emme ole (Suomessa) olleet valmiita isoihin uudistuksiin. Ei ole löydetty sellaisia kompromisseja, jotka tyydyttäisivät kaikkia osapuolia, Tavio sanoo.