Miksi Suomen pitäisi tai ei pitäisi kuulua Natoon? Näin Sauli Niinistö vastaa

Presidentin mielestä nykyisen hallituksen kirjaus Nato-mahdollisuudesta on hyvin tyydyttävä.

Porin SuomiAreenassa oli keskiviikkona tasavallan presidentin haastattelutunti.

Yleisökysymyksessä Tanja Leivo kysyi ”millä perusteella Suomen pitäisi kuulua Natoon tai olla sen ulkopuolella?”.

Presidentti Sauli Niinistö vastasi näin:

– Niin, siihen tulee vain yksi sana vastaan. Se on turvallisuus.

– Meidän täytyy maksimoida oma turvallisuutemme. Ja minä olen kovin tyytyväinen siihen, että nyt tämä nykyinen (Juha) Sipilän hallitus otti ohjelmaansa jälleen kerran sen, että me emme itse sulje ovea. Me pidämme mahdollisena sitä, että me haemme Nato-jäsenyyttä, jos tilanne sitä vaatii. Edellinen hallitushan oli evännyt sen mahdollisuuden.

– Tämä on minusta tällä hetkellä hyvin tyydyttävä tilanne.

Juontaja kysyi Nato-kortin tarpeesta, kun monella on hänen mukaansa tunne, että junat ovat menneet jo aika päiviä.

Poimintoja videosisällöistämme

– En minä usko että junat ovat mihinkään menneet, Sauli Niinistö vastasi.

– Se seikka, että me pidämme mahdollisuuden auki, on jo sinänsä konkreettinen väline turvallisuusajattelussa. Että kaikki tietävät, että Suomella on tällainen henkinen asennoituminen – se on jo sinänsä turvallisuuselementti.

– Ja sitten jos jotain merkittäviä muutoksia tapahtuu, silloin meidän täytyy ruveta miettimään lisää sitä asiaa.

Pitääkö Itämeren turvallisuustilanteesta olla huolissaan?

– Aina pitää olla tietysti tiettyyn määrään asti huolissaan, jos sotilaallinen toiminta näyttää lisääntyvän. Ja nythän Itämerellä on vilkasta liikennettä, ja liikenne sen kuin vaan vilkastuu tässä tämänkin kesän mittaan.

– Se ei ole hyvä asia, mutta minä en irrottaisi Itämerta mitenkään erilliseksi ongelmakohteeksi. Vaan Itämerellä heijastuu se, mitä maailmassa tällä hetkellä vähän kitkaa on, presidentti totesi.

Mainos