Kansanedustaja, poliisi Marko Kilpi (kok.) näkee, että on useita syitä miksi kouluväkivaltaa ei saada kuriin. Kilpi ottaa viime aikoina keskustelua herättäneeseen ongelmaan kantaa Uuden Suomen blogissaan sekä ehdottaa mahdollisia ratkaisuja.
Ensimmäisenä keskeisenä syynä kouluväkivallan jatkumiselle Kilpi pitää vanhemmuutta ja sitä, että lapselle ei aseteta rajoja tai sääntöjä.
– Vanhempien on otettava kannettavakseen se vastuu, mikä vanhemmuuteen kuuluu. Tätä ei voi oikein lainsäädännöllä pakottaa, tämä on vain yksinkertaisesti ymmärrettävä. Vanhempien tehtävänä on tuottaa myös pettymyksiä. Se kuuluu olennaisesti kasvattamiseen, Kilpi sanoo.
Vanhempien ohella Kilven mukaan myös koulujen tulee ottaa roolinsa ja kantaa vastuuta. Kilven mukaan on selvää, että monesti koulut eivät ole kantaneet riittävästi vastuuta.
– Pitää olla yhteiset toimivat toimintamallit, joita noudatetaan valtakunnallisesti. Ei voi olla niin, että asuinpaikka ratkaisee sen, kuinka hyvin lapsen asioita tällaisissa asioissa hoidetaan.
Kilpi ehdottaa myös koulutuksenjärjestäjälle vahingonkorvausvastuuta, mikäli väkivaltatapauksiin ei puututa riittävästi. Vastaava järjestelmä on käytössä esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.
– Vahingonkorvausvastuu on käytössä Ruotsissa ja Norjassa ja se on osoittautunut tehokkaaksi kannustimeksi hoitaa näitä tapauksia. Suomessakin tämä on lainsäädännön puitteissa täysin mahdollista. Meillä on vain yksi tapaus, jossa korvauksia on vaadittu ja niitä on myös tuomittu, Kilpi sanoo.
Kilven mukaan kukaan ei johda nuorten ongelmiin liittyviä ratkaisuja, mutta kiittelee hallituksen nimeämää nuorisoasioista vastaavaa ministeriä, jota pitää merkittävänä askeleena asian korjaamisessa.
Ongelmana Kilpi pitää lisäksi tiedon kulun vaikeuksia sekä siiloutumista.
– Hyvin usein on niin, että tiedon vaihtamiselle ei ole mitään estettä. Tietoa ei uskalleta jakaa. On luotava selvät käytännöt, joiden perusteella voidaan toimia ja ottaa tieto hyödylliseen käyttöön, Kilpi sanoo.
– Siiloja on purettava. Toimijoiden yhteyksiä toisiinsa parannettava. On vastuutettava yhteiseen toimintaan ja tiedon jakamiseen. Siitä pitää tulla hyvän hallinnon periaatteen mukaista toimintaa, ei jotain, jota vältellään viimeiseen saakka.
Kilven mukaan ongelman ratkaisussa tulee tehdä laajaa yhteistyötä eri toimijoiden, viranomaisten sekä kotien kesken.