Hallitus antoi viime viikolla suosituksen, jossa kasvosuojusta suositellaan käytettäväksi joukkoliikenteessä ja muissa tilanteissa, joissa turvavälejä ei voi pitää. Suosituksen jälkeen maskien käyttö on silmin nähden lisääntynyt, mutta kaikki eivät silti halua kasvomaskia käyttää.
Psykologian tohtori ja terveyden edistämisen dosentti Pilvikki Absetz arvioi Helsingin Sanomille, että Suomessa on menty koronan suhteen varsin yksilökeskeiselle linjalle.
− Tämä näyttää olevan trendi muissakin Pohjoismaissa, Ruotsissa vielä Suomeakin enemmän.
Absetz ei usko, että on tehty riittävästi, jotta maskin pitämiseen syntyisi sosiaalista painetta. Hän on työssään kroonisten ja elintapasairauksien parissa nähnyt, miten ihmiset toimivat.
− Tiedämme, että valistuksella on jotakin roolia, ja se synnyttää keskustelua. Ihmiset tulevat tietoisemmiksi, mutta yksinään tämä ei riitä.
Kaikki siis ovat tietoisia siitä, että tupakka tappaa ja vähäinen liikunta sekä epäterveellinen ruoka on pahaksi terveydelle. Tämä ei silti tarkoita, että ihmiset välttämättä muuttaisivat käytöstään.
Tupakoinnin vähentämisessäkin lainsäädännöllä ja verotuksella on ollut merkittävä rooli, Absetz muistuttaa.
Sosiaalinen paine maskin käyttämiseen muodostuu tehokkaimmin niin, että mahdollisimman moni ympärillä pukee suojaimen kasvoilleen.
− Asiantuntijat ovat julkisuudessa riidelleet siitä, ovatko maskit turvallisia ja kannattaako niitä käyttää. Tämä on aiheuttanut epätietoisuutta, Absetz arvioi.
Hän näkee, että koronavirusepidemian aikana korostuvat suomalaisten erityispiirteet.
− Meille pitää perustella selvästi, mikä on oikeaa tietoa.
Psykologian tohtorin mukaan voisi sanoa, että olemme teknologiauskovainen kansa. Tarkkoja ollaan esimerkiksi siitä, millainen maski on paras ja tehokkain.
