Maan poliittinen tilanne vaikuttaa pysyvän vakaana huolimatta Israelin sodasta Gazassa, erilaisten ääriliikkeiden noususta eri puolilla Lähi-itää, Egyptin sotilasvallankaappauksesta, kiihkoilijoiden aiheuttamista verilöylyistä Irakissa, Syyrian katastrofaalisesta tilanteesta ja miljoonasta Jordanian alueella olevasta syyrialaispakolaisesta, toteaa väittelijä Fadi Kabatilo.
Hänen mukaansa monet tekijät mahdollistavat nykyisen hallinnon vahvan aseman, vaikka maan luonnonvarat ovat vähäiset ja talous haavoittuvainen.
Kabatilo tarkasteli väitöstutkimuksessaan arabimaiden demokratisaatioprosesseja ja demokratiaa. Tutkimuksen tapausesimerkkinä on Jordania.
Kabatilon mukaan demokraattiseen yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää yhteiskunnallista epävakaisuutta, joka heikentää epädemokraattisia hallituksia.
– Tämä avaa oven joko demokraattisille uudistuksille tai uusille epädemokraattisille hallintojärjestelmille. Keskeisiä tekijöitä yhteiskunnallisen epävakaisuuden syntymiselle ovat haavoittuvainen talous, kolonisaatio ja sisäiset konfliktit. Ne vaikuttavat niin maan sisäiseen vakauteen kuin hallituksen politiikkaan ja maan poliittiseen kulttuuriin, hän toteaa väitöstiedotteessaan.
Hallinnon vakauteen kolme syytä
Kabatilon mukaan on useita yhteiskunnallisia, poliittisia ja taloudellisia syitä, miksi Jordanian nykyhallinto on vakaa.
– Ensinnäkin maa saa merkittävää taloudellista apua Yhdysvalloilta, Euroopan unionilta ja Persianlahden alueen valtioilta. Saatu apu lievittää maan heikon talouden seurauksia. Taloudellisen avun loppumiselle ei näyttäisi olevan merkkejä lähitulevaisuudessa, hän arvioi.
Toinen Jordanian hallinnon asemaa vahvistava tekijä liittyy naisten ja palestiinalaistaustaisten jordanialaisten asemaan. He muodostavat noin 80 prosenttia Jordanian väestöstä.
Näiden kahden suuren ryhmän syrjäyttäminen poliittiselta kentältä tukee Kabatilon mukaan merkittävästi Jordanian hallinnon mahdollisuuksia opposition poliittisen voiman vaimentamiseen ja merkittävien demokraattisten uudistusten lykkäämiseen.
– Tämä ääneen lausumaton syrjäyttäminen saadaan aikaan monien lakien ja koulutusinstituutioiden kautta. Esimerkiksi palestiinalaistaustaiset jordanialaiset voivat saada vain 25 prosenttia parlamenttipaikoista, vaikka he muodostavat yli puolet Jordanian väestöstä. Peruskoulujen oppikirjoissa puolestaan 98,8 prosenttia erilaisista poliittisista rooleista ja 93,5 prosenttia julkisista rooleista yhdistetään miehiin.
Kolmanneksi Jordanian hallinto on myös palkannut transjordanialaisten heimoyhteisöjen jäseniä armeijaan, turvallisuuspalveluun, poliisiin ja muihin julkisen vallan instituutioihin, mikä on osaltaan heikentänyt poliittista oppositiota näissä väestöryhmissä. Kabatilon mukaan Jordanialla vaikuttaakin olevan riittävästi keinoja hallinnon lujittamiseen, väestön kontrolloimiseen sekä merkittävien uudistusten välttämiseen.
Epädemokraattinen kulttuuri
Väittelijä kysyy myös, kukoistaisiko Jordaniassa demokratia, jos nopea yhteiskunnallinen, poliittinen ja taloudellinen muutos pakottaisi maan merkittäviin demokraattisiin muutoksiin. Kabatilon mukaan näin ei kävisi, koska valtion politiikka islamisteja, naisia, palestiinalaistaustaisia jordanialaisia sekä eri heimoja kohtaan on tuottanut Jordaniaan epädemokraattisen kulttuurin.
– Tässä kulttuurissa sellaisten demokratian avainkäsitteiden, kuten ilmaisun vapaus, tasa-arvo sekä kansalaisuus, ymmärtäminen ovat ongelmallisia, samoin erilaisten demokraattisten instituutioiden kuten puolueiden hyväksyminen. Esimerkiksi palestiinalaistaustausten jordanilaisten ja naisten syrjiminen ei ole vain valtion politiikka, vaan se on myös hyväksytty poliittinen ja/tai yhteiskunnallinen kulttuuri jordanialaisten keskuudessa, Kabatilo luonnehtii.
Väitöstutkimuksessa tehdyssä kyselyssä 65,8 prosenttia jordanialaisista yliopisto-opiskelijoista oli enemmän tai vähemmän samaa mieltä siitä, että transjordanialaisten kansalaisten etujen tulisi mennä ohi muiden jordanialaisten kansalaisten etujen. Lisäksi 64 prosenttia kyselyyn vastanneista äänesti vaaleissa mieluummin miespuolista ehdokasta. Kyselyyn vastanneista 54 prosenttia oli naisia.
YTM Fadi Kabatilon väitöskirja Democratization Processes and the Democratic Culture in Arab Countries. The case of Jordan tarkastettiin perjantaina Itä-Suomen yliopistossa.