Miksi humala tuntuu hyvältä? Näin alkoholi vaikuttaa aivoihisi

Riippuvuuden biologian professori kertoo brittilehti Independentissä, mitä aivoissasi tapahtuu, kun juot itsesi humalaan.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Riippuvuuden biologian professori Anne Lingford-Hughes Imperial College Londonista selittää, miten alkoholi vaikuttaa ihmisen aivoihin humalatilan noustessa.

Lingford-Hughesin mukaan ensimmäinen siemaus alkoholijuomaa maistuu hyvältä, sillä se aiheuttaa muutoksen kahdenlaisissa kemikaaleissa, jotka vaikuttavat siihen, millainen vaikutus alkoholilla on ihmisen käytökseen.

– Kemikaaleista ensimmäinen, GABA, toimii sedatiivina ja rauhoittaa aivoja, kun taas toinen, glutamaatti, virkistää ja aktivoi aivoja. Alkoholi lisää GABAn toimintaa, jolloin ihminen rentoutuu, Lingford-Hughes sanoo.

GABA:n ja glutamaatin epätasapaino vaikuttaa aivojen otsalohkoon, joka hallitsee sellaisia ominaisuuksia kuin huomiokyky ja impulsiivisuus.

– Otsalohko on erityisen herkkä alkoholille ja tästä syystä monien ihmisten estot laskevat nopeasti alkoholin vaikutuksesta. Mitä enemmän juo, sitä enemmän kyky ajatella selkeästi ja yhdistellä ajatuksia heikkenee.

Seuraavaksi alkoholi vaikuttaa pikkuaivoihin, joka kontrolloi liikkumista. Ihmisen koordinaatiokyky heikkenee ja puhe alkaa sammaltaa.

– Alkoholi vaikuttaa koko ihmiskehon lihaksiin, jopa silmiin. Tästä syystä näkö saattaa sumentua. Vaikka näkökyky pysyy ennallaan, silmien lihakset eivät toimi kunnolla, joten molemmat silmät eivät välttämättä katso samaan suuntaan.

Tämän jälkeen alkoholi alkaa vaikuttaa myös hippokampukseen, joka on muistin kannalta tärkeä.

– Tämä osa aivoja on herkkä glutamaatin muutoksille, joten kun glutamaattitasot menevät tarpeeksi epätasapainoon, hippokampus ei pysty enää tallentamaan kunnolla uusia muistoja.

Alkoholin runsaasta nauttimisesta toipuminen, siis krapula, on Anne Lingford-Hughesin mukaan epämiellyttävää, sillä kun alkoholi poistuu kehosta, GABA-toiminnot putoavat, mutta glutamaattitasot pysyvät yhä korkeina. Tämä saattaa aiheuttaa ahdistuneisuutta, tärinää ja unettomuutta. Jos on juonut kovin raskaasti, voi Lingford-Hughesin mukaan saada myös kouristuksia.

Alkoholin poistuminen elimistöstä vaikuttaa myös aivojen toisen välittäjäaineen, dopamiinin tasoihin, jolloin ihminen saattaa kärsiä krapulassa myös masentuneisuudesta.

Mitä vanhempi ihminen on, sitä kauemmin alkoholin nauttimisesta toipuminen kestää, sillä vanhempien aivoilla kestää palautua nuorten aivoja kauemmin.

Poimintoja videosisällöistämme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)