Eduskunnassa äänestetään tänään elpymispaketin hyväksymisestä. Äänestys oli määrä käydä jo viime keskiviikkona, mutta perussuomalaiset aloittivat neljän vuorokauden jarrutuskeskustelun.
Äänestyksen jälkeen täysistunnossa on esillä kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin allekirjoittama talousaiheinen välikysymys.
Kokoomuksen Petteri Orpon ensimmäisenä allekirjoittamassa välikysymyksessä on varsinaisesti seitsemän kysymystä puoliväliriihen päätöksistä. Kysymykset ovat:
* Miksi hallitus päätti julkisten menojen lisäämisestä, verojen kiristyksistä ja työllisyyspäätösten lykkäämisestä, vaikka talous kasvaa nopeammin kuin aiemmin ennakoitiin ja julkinen talous selviää vähemmin vaurioin kuin kriisin keskellä odotettiin?
* Miksi hallitus ei tehnyt puoliväliriihessä päätöksiä julkisen talouden tasapainottamisesta ja velkaantumisen pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä?
* Miksi hallitus ei edes tavoittele julkisen talouden kestävyysvajeen kuromista umpeen?
* Miksi hallitus ei noudata edes oman ohjelmansa tai kestävyystiekarttansa talous- ja työllisyyspolitiikan linjaa?
* Miksi hallitus teki päätöksiä työllisyyden vahvistamisesta siten, että ne vahvistavat julkista taloutta vain 150 miljoonan euron verran, vaikka se lupasi tehdä niitä 2 000 miljoonan euron edestä?
* Miksi hallitus vastoin omia lupauksiaan sivuuttaa työllisyyspäätösten vaikutusten tutkimustietoon perustuvan arvioinnin valtionvarainministeriössä?
* Miksi hallitus romutti menokehysbudjetoinnin, joka on ollut suomalaisten veronmaksajien turvana holtittomilta menoilta ja lupauksena maailmalle suomalaisten kyvystä suoriutua velkavastuistaan?
– Hallitus lisäsi menoja miljardeilla jo kautensa alussa. Hallituksen lupaus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta olisi edellyttänyt, että julkista taloutta olisi samalla vahvistettu työllisyyspäätöksillä 1 500 miljoonalla eurolla vuoteen 2023 mennessä. Viime syksynä hallitus päätti siirtää tavoitteen vuoteen 2030, mutta lupasi tehdä päätökset, jotka vahvistavat julkista taloutta 2 000 miljoonalla eurolla. Hallitus lupasi, että työllisyyspäätösten vaikutusten arvio perustuu valtiovarainministeriön laskelmiin, välikysymyksessä todetaan.
– Olemme syvästi huolissamme hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden tulevaisuudesta. Ilman kestävää julkista taloutta meillä ei ole maailman parasta peruskoulua, toimivia terveyspalveluita, vanhuspalveluita, varhaiskasvatusta, sujuvaa joukkoliikennettä ja muitakaan yhteiskunnan palveluita. Siksi odotimme hallitukselta talouspolitiikan suunnanmuutosta puoliväliriihessä.
Puoliväliriihen kuvaillaan olleen ”raskas epäonnistuminen”.
– Suomalaiset seurasivat historiallisen pitkiksi venyneiden neuvotteluiden aikana, kaatuuko hallitus vai ei. Syntyi vaikutelma, että hallitus todella aikoo ratkaista vaikeita ongelmia hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden pelastamiseksi. Tietoisesti kasvatetut odotukset vaihtuivat valtavaksi pettymykseksi.
– Hallituksen puoliväliriihen neuvottelutulokseen kiteytyy koko sen tähänastinen taival: hallitus kasvattaa julkisia menoja, lisää velkaantumista, korottaa veroja ja lykkää taas kerran työllisyyttä parantavia uudistuksia. Näillä tehdyillä ja tekemättömillä päätöksillään hallitus vie Suomea väärään suuntaan. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Hallituksen valitsema velkaantumisen tie tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunnan romuttamista.
– Emme voi hyväksyä tekemättömyyttä. Koronakriisi ei ole syy lykätä päätöksiä ja rikkoa lupausta lopettaa eläminen tulevien sukupolvien kustannuksella. Keinoja esimerkiksi työpaikkojen lisäämiseksi olisi ollut, jos hallituksella vain olisi löytynyt tahtoa uudistusten toteuttamiseen, välikysymys katsoo.