Kuntien viheralueiden hoidosta vastaa kunnan oma palvelutuotanto keskimäärin seitsemässä kunnassa kymmenestä, kertoo infrarakentamisen ammattilaisten toimiala- ja työnantajajärjestö Infra.
Yksityisten hoitamasta osuudesta kaksi kolmasosaa on pienten ja keskisuurten paikallisyrittäjien tekemää. Tiedot ilmenevät Infran Taloustutkimuksella teettämästä kuntainfraselvityksestä.
– Vihertyöt ovat kunnan verokertymää kartuttavaa paikallistoimintaa ja paikallisyritykset palkkaavat kesätöihin alueen nuoria, mutta jostain syystä niiden panos ei kelpaa, Infran toimitusjohtaja Paavo Syrjö ihmettelee tiedotteessa.
Esimerkiksi Helsingissä Staran nykymuotoinen toiminta pitäisi hänen mielestään pystyä perustelemaan ääneen. Turussa vastaavan kaltainen toiminta yhtiöitettiin markkinoille.
– Vaihtoehtoja on, mutta meillä tehdään perinteisesti paljon asioita siksi, että niin on aina tehty, Syrjö arvioi.
Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi uskoo, että yksityisellä sektorilla olisi erittäin hyvät edellytykset tehdä jatkossa enemmän vihertöitä kunnille. Yrityksissä olisi hänen mielestään kapasiteettia ja kykyä. Samalla kunnat voisivat saada viherpalveluihinsa uudenlaisia joustavuutta ja tuoreita innovaatioita.
– Viheralan yritystoiminta on voimistunut ja monipuolistunut nopeasti. Koko alan arvo on 2 miljardia ja yritysten liikevaihto 1,2 miljardia euroa. Kuntien tuottajaorganisaatioiden liikevaihto on noin 120 miljoonaa ja viheralueiden nettokäyttökustannukset 200 miljoonaa euroa, Närhi kertoo.
Infraselvityksen mukaan kunnissa hankintoja tekevät asiantuntijat ovat selvästi lautakuntien edustajia hanakampia hyödyntämään yksityissektoria yhdyskuntateknisissä töissä. Vihertöissä tosin luottamushenkilöt ovat avoimempia yksityistämiselle. He jakaisivat vihertyöt siten, että niistä vastaisi 57-prosenttisesti kunnan väki, muuten pääosin paikallisyritykset.
Taloustutkimus haastatteli selvitystä varten 50:tä yhdyskuntateknistä kunnan asiantuntijaa. Lisäksi infrasta vastaavien lautakuntien luottamushenkilöille tehtiin kysely, johon vastasi 99 päättäjää.
Lue myös:
EK: Osa julkisista toimijoista ei noudata pelisääntöjä