Verkkouutiset

Miksei sote-ammattilaisia rokotettu? – ”Täysin hallituksen ja STM:n käsissä”

Esimerkiksi lähihoitajat saavat koronarokotteen usein vasta ikänsä perusteella.
Rokotuspiste Vantaalla 5. toukokuuta. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Rokotuspiste Vantaalla 5. toukokuuta. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

THL:n mukaan terveydenhuollon ammattilaisten rokotuskattavuus on kasvanut Suomessa melko hitaaseen tahtiin.

Suurin osa niistä ammattilaisista, jotka ovat säännöllisesti tekemisissä koronavirusta sairastavien kanssa, on saanut rokotuksen. Muiden ryhmien kattavuus on pääsääntöisesti matalampi. Määrällisesti eniten rokotetuissa on lähi- ja sairaanhoitajia, kaikkiaan 95 600 henkilöä. Rokotettuja lääkäreitä on vähemmän, noin 13 900.

Lääkäreistä rokotuksen on saanut lähes 60 prosenttia, röntgenhoitajista 50 prosenttia, laboratoriohoitajista ja sairaanhoitajista runsaat 40 prosenttia sekä kätilöistä ja terveydenhoitajista vajaat 40 prosenttia.

Lähihoitajien rokotuskattavuus on vain hieman yli 30 prosenttia sekä mielenterveystyöntekijöiden ja lastenhoitajien alle 20 prosenttia.

Päivystyksen sairaanhoitaja, hammashoitaja Erika Isohanni kertoo pitävänsä prosenttiosuuksia hyvin pieninä, sillä samaan aikaan työikäisiä rokotetaan täyttä vauhtia. Esimerkiksi lähihoitajat saavat rokotteen usein vasta iän eikä ammatin perusteella.

– Periaatteessa rokotetta antava hoitaja saattaa saada rokotteen myöhemmin kuin rokotetta vastaanottava perusterve työikäinen ihminen. Eihän tässä ole mitään järkeä, Isohanni kirjoittaa Twitterissä.

UPI:n tutkija Charly Salonius-Pasternak huomauttaa, että asia on ollut täysin pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön päätettävissä.

– Sanoisiko, metaforisesti, veri on aika vaikeasti poispestävä – he odottivat, että nämä ihmiset jatkavat töissään ilman että olisivat suojelleet heitä, Salonius-Pasternak toteaa.

Mainos