Kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala kysyi eduskunnan kyselytunnilla opetusministeri Li Anderssonilta (vas.) oppivelvollisuuden pidentämisestä.
Multala huomautti, että nykyisin joka kahdeksas poika ei opi peruskoulussa lukemaan. Jopa 6 000 nuorta päättää peruskoulun ilman riittäviä luku- ja kirjoitustaitoja sekä matemaattisia valmiuksia.
– Tämä on suurin syy toisen asteen opintojen keskeyttämiseen. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei auta sitä nuorta, joka tarvitsee apua ja tukea peruskoulussa, Sari Multala sanoi.
Hänen mukaansa toimenpiteitä olisi kohdistettava erityisesti niille lapsille ja nuorille, jotka ovat vaarassa pudota. Huomio tulisi kiinnittää varhaisiin vuosiin ja peruskoulun vahvistamiseen, jotta perusta myöhemmälle opinpolulle olisi kunnossa.
– Oppivelvollisuuden pidentämiseen varatut rahat eivät riitä edes materiaaleihin. Se johtaa koulutuksen laadun heikkenemiseen, kun rahat on otettava opetuksesta. Kannettu oppilas ei luokassa pysy. Opetusministeri Andersson, uskotteko oikeasti siihen, että pakko on paras ratkaisu? Miksi ette kohdista rahoja eniten tukea tarvitseville, Sari Multala kysyi.
Li Andersson sanoi kysymyksenasettelun kuvaavan ”sitä surullista tilannetta, jossa Suomessa oltiin pitkään koulutuspolitiikan osalta”.
– Nämä eivät ole toisiaan pois sulkevia vaihtoehtoja. Eli minä olen opetusministerinä vahvasti sitä mieltä, että tämä maa tarvitsee sekä laajennetun oppivelvollisuuden että lisäpanostuksia varhaisiin vuosiin, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, ja tämä hallitus on myöskin sitoutunut tekemään molempia, opetusministeri totesi.
Hänen mukaansa hallitus on aloittamassa 300 miljoonan euron hankkeen, jolla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua parannetaan.
– Me palautimme kaikkien lasten tasa-arvoisen oikeuden varhaiskasvatukseen ja myöskin pienensimme varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, Li Andersson sanoi.
(2/2)…samalla kun tosiasiassa kehumanne varhais-, perus- ja ammatillisen 165 m€/v lisäysrahanne ovat vain muutamalle vuodelle ja @KatriKulmuni on luvannut, että ne eivät ole voimassa enää 2023. Vaihtoehtobudjetissamme jouduimme palkkarahat pelastamaan pysyviksi tekemällä tilaa
— Kai Mykkänen (@KaiMykkanen) February 13, 2020