Verkkouutiset järjesti Trump, Putin, Brexit – Suomi tarvitsee vahvan presidentin -paneelikeskustelun presidentin valtaoikeuksista Porin SuomiAreenalla.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) muistutti, että perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.
– Sitten on EU-alue, joka kuuluu pääministerille. Koska EU:ssa käsitellään esimerkiksi Venäjä-politiikkaan liittyviä asioita mitä keskeisimmällä tavalla, ja presidentti on täysin ulkona siitä – miksi EU-politiikassa ei voisi olla samaa yhteistyövelvoitetta hallituksen ja presidentin välillä kuin on muutoinkin ulkopolitiikassa?, Ilkka Kanerva kysyi.
– Miksi niissä ulkopolitiikkaan selkeästi liittyvissä ydinkysymyksissä, joissa Suomella on vitaali kansallinen intressi ja joissa käsitellään EU:ssa ulkopolitiikkaa, presidentti ei olekaan kompetentti olemaan siinä yhteistoiminnassa mukana?
Ilkka Kanervan mukaan tämä on vakava asia ja ongelma, joka pitäisi tunnustaa ja jota pitäisi huolella punnita.
– Se vahvistaisi kieltämättä presidentin asemaa, mutta kysymys on siitä, mikä on Suomen kaltaiselle maalle ulkopoliittisesti tarkoituksenmukaisin päätöksentekojärjestelmä.
– Presidentti on niin kova ässä-kortti Suomen ulkopolitiikassa, että on järjetöntä jättää sitä korttia käyttämättä, Kanerva sanoi.
Presidentti Sauli Niinistö kertoi toukokuun lopussa pyrkimisestään toiselle kaudelle. Tiedotustilaisuudessaan hän mainitsi, miten sisä- ja ulkopolitiikan lisäksi nykyisin kolmantena haarana on Eurooppa-politiikka. Niinistön mukaan eduskunnan valiokunnat jo aikanaan kiinnittivät huomiota, että ”Eurooppa-politiikassa tulisi olla samanlainen yhteistoimintaelementti kuin yleisessä ulkopolitiikassa – vaikkei sitä ole lakiin kirjoitettu, mutta valiokunnat kyllä mietinnöissään lausuneet”.
Yhteinen ulkopolitiikka
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi ymmärtävänsä Ilkka Kanervan logiikan ja olevansa samaa mieltä siitä, että puhuttaessa yleisistä EU-asioista valta kuuluu ehdottomasti valtioneuvostolle.
– Jos EU-tasolla tehdään puolustusyhteistyötä ja se liippaa läheltä presidentin kansallisesti hoitamaa tonttia, niin silloin on ihan perusteltua miettiä, miten tätä yhteistyötä voidaan myös EU-asioiden osalta kehittää, Li Andersson totesi.
– Olen ymmärtänyt, että Sauli Niinistö ei halua mitään lainsäädännöllisiä muutoksia eikä muuttaa perustuslakia.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen muistutti, että kyse on yhteisestä ulkopolitiikasta.
– Meillä ei ole eri ulkopolitiikkaa EU:ssa ja kansallisesti, vaan meillä on yksi ulkopolitiikka, jota myös EU:ssa noudatetaan, Vanhanen selvitti.
Entinen pääministeri kertoi, ettei hän muista tilannetta, jossa unionitasolla huippukokouksen käsitellessä EU:n ulkopoliittisia linjauksia Suomen edustajat poikkeaisivat kansallisesti määritellystä ulkopolitiikasta.
– Se on yksi ja sama, ja se yhteistoimintavelvoite on siellä. Jos halutaan oikeasti jotain muuttaa, niin silloin se pitää kirjoittaa perustuslakiin.