Vuodessa 1,3 miljoonaa ihmistä menehtyy antibiooteille vastustuskykyisiksi tulleiden mikrobien aiheuttamana. Nämä ihmiset jäisivät henkiin, mikäli antibiootit eivät olisi menettäneet tehoaan. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
Arvioiden mukaan vuonna 2050 antibioottiresistenssin vuoksi kuolleita on jo kymmenen miljoonaa.
– Tätä pandemiaa ei ole saatu hallintaan, sanoo Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kantele
Antibioottiresistenssi kehittyy nopeimmin köyhissä maissa. Se leviää muualle maailmaan esimerkiksi matkailun saattelemana. Joka vuosi noin 350 000 suomalaista matkustaa lämpimiin maihin. Kotiin palatessaan 30-70 prosenttia matkaajista kantaa bakteeria, joka on vastustuskykyinen antibiooteille.
Yleensä bakteeri poistuu elimistöstä noin kolmen kuukauden kuluessa aiheuttamatta oireita. Kuitenkin jotkut voivat välittää bakteerin eteenpäin.
Resistenssin torjuntakeino on esimerkiksi turhista antibioottikuureista luopuminen. Kanteleen mukaan antibioottihoidot Suomessa ovat vähentyneet, sillä potilaatkaan eivät välttämättä enää halua niitä kaikista pienimpiin tauteihin. Rokotukset ovat myös tehokas keino torjua ongelmia, sillä ne vähentävät antibioottien käyttöä.
Köyhissä maissa antibiootteja saa ilman reseptiä lähikioskilta ja niitä käytetään paljon myös sairaaloissa.
Kanteleen mukaan tärkeintä olisi saada köyhiin maihin kunnon käymälät ja puhdas juomavesi. Tällä hetkellä kaksi miljardia ihmistä kuluttaa päivittäin vettä, joka on saastunut ulostebakteereista. Tämä edistää resistenttien bakteerien laajaa leviämistä.
– On ällistyttävää, miten vähän huomiota tähän kiinnitetään, Kantele sanoo.
Rikkaiden maiden tulisikin Kanteleen mukaan auttaa köyhempiä esimerkiksi puhtaan veden saannissa.
– Ihmisen on kovin vaikea toimia, kun ongelma ei näy kunnolla nyt vaan vasta tulevaisuudessa, hän sanoo HS:lle.
