Eläinten kasvatukseen ja niiden tautien hoitamiseen arvioidaan käytettävän maailmassa yli puolet valmistettavista antibiooteista. On arvioitu, että Yhdysvalloissa määrä olisi jopa yli 80 prosenttia. Osa, ehkä jopa puolet, antibiooteista käytetään eläinten kasvun lisäämiseen eikä lainkaan tautien lääkitsemisen.
Antibioottiresistenssiä pidetään yhtenä suurimmista terveysuhkista. Tänä vuonna ilmestyneessä brittiläisessä O’Neilin komitean raportissa todetaan, että vuonna 2050 antibioottiresistenssistä aiheutuu enemmän potilaskuolemia kuin syövästä ja diabeteksesta yhteensä.
Antibiootit ovat välttämättömiä paitsi bakteerien aiheuttaminen infektiosairauksien hoidossa, myös monien kirurgisten toimenpiteiden ja syöpähoitojen yhteydessä.
– Antibioottien käyttö aiheuttaa aina sekä tautibakteerien että ns. hyvien bakteerien muuttumista resistenteiksi. Se tekee kyseisestä antibiootista käyttökelvottoman. Antibiootin vaihtaminen toiseen auttaa vain rajallisesti, koska bakteerit muuttuvat jälleen vastustuskykyisiksi. Uusia antibioottilääkkeitä ei ole pystytty kehittämään useisiin vuosikymmeniin, Eläinlääkäriliitto toteaa.
Eläinlääkäriliiton mukaan ainoa keino pelastaa antibioottien käyttökelpoisuus on vähentää niiden käyttöä globaalisti.
– Eläinten bakteeritauteja pystytään torjumaan suurelta osin esimerkiksi hyvällä hygienialla ja rokotuksilla. Kasvunlisäykseen antibiootteja ei tarvita lainkaan.
Suomalaiset asiantuntijat ovat olleet luomassa vertailukelpoista eläinten antibioottiresistenssin seurantaa EU:ssa.
– Omat asiantuntijamme ovat pystyneet vaikuttamaan siihen, että kaikkia antibiootteja ei käytetä eläimille lainkaan vaan niin sanotut kriittiset antibiootit pyritään säilyttämään ihmisille, Eläinlääkäriliitto sanoo.
Suomi on EU:ssa yksi suhteellisesti vähiten antibiootteja eläimille käyttävistä maista. Myös Suomen resistenssitilanne on vielä melko hyvä.