Tunnelma Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevassa kuusikerroksisessa liiketilassa on syyskuisena iltapäivänä leppoisa.
Kokoushuoneessa istuu mies, joka on seurannut vuosikymmeniä tiiviisti sijoitusmarkkinoita. Hän on 58-vuotias Mikko Mursula, joka aloitti syyskuun alussa työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajana.
Ilmarinen vastaa yli miljoonan suomalaisen eläketurvasta. Ilmarisen sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa ennätystasolla: 64 miljardia euroa. Luvun voi suhteuttaa Suomen valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen, joka on noin 90 miljardia euroa.
Sijoittajana Ilmarinen on kotimainen jättiläinen, jonka näkemyksiä markkinaympäristöstä on syytä kuunnella.
Työeläkeyhtiön ruoriin astuneella Mursulalla on 35 vuoden kokemus varainhoidosta: viimeiset kymmenen vuotta hän toimi Ilmarisen sijoitusjohtajana. Aiemmin Mursula toimi muun muassa sijoituspalveluyhtiö FIM Groupin toimitusjohtajana.
Markkinaturbulenssin vuosi
Kuluva vuosi on ollut markkinaturbulenssin, epävarmuuden, kauppasodan ja tulliuhkien varjostama. Taloudellisen kehityksen järjestö OECD arvioi maailmantalouden kasvavan silti 3,2 prosenttia.
– Kaikista häiriötekijöistä ja negatiivispainotteisesta uutisoinnista huolimatta markkina on pärjännyt todella hyvin. Toisaalta tämä tarkoittaa, että ilman kaupan rajoitteita kasvu olisi vieläkin kovempaa, Mursula toteaa Verkkouutisten haastattelussa.
– Jos tänä vuonna olisi lukenut pelkästään talouslehtiä ja katsonut uutisia, ja lukemisen jälkeen sinulta olisi kysytty markkinoiden kehityksestä, niin todennäköisesti suurin osa meistä olisi vastannut väärin, hän hymähtää.
Mursula arvioi, että EU:n ja USA:n välillä kesällä saavutettu kaupan puitesopimus on hieman rauhoittanut markkinoita ja lievittänyt epävarmuutta.
– Keväällä leijuneet pahimmat tullipelot eivät ole toteutuneet mutta emme vieläkään tiedä, mitkä ne tullitasot todellisuudessa tulevat olemaan, hän huomauttaa.
Mursula muistuttaa, että Yhdysvaltain tuontitullit ovat tällä hetkellä 5-10 kertaa korkeammalla kuin vielä pari vuotta sitten, joten muutos on suuri. OECD:n mukaan USA:n efektiivinen tullitaso on korkeimmillaan sitten 1930-luvun.
Euroopan näkökulmasta tilanne on haastava: aiemmin Yhdysvaltoihin virrannut kiinalaisten tuotteiden tavaravirta etsii uutta kotia Kiinalle asetettujen jättitullien myötä.
– Kiinan ylituotanto on ensimmäisenä tyrkyllä tänne. Euroopan pitää olla riittävän itsekäs ja suojella omia etujaan, ettei Kiina ala dumppaamaan aiemmin Yhdysvaltoihin vietyä tavaraa tänne.
Samaan aikaan Eurooppa painii kilpailukykyhaasteiden, hitaan kasvun ja ylisääntelyn kanssa.
– Euroopassa on edelleen isoja raja-aitoja pääomien ja työvoiman liikkuvuuden suhteen samaan aikaan, kun Yhdysvallat on hyvin pitkälti yksi yhtenäinen talousalue. Ja joku innovoi Teksasissa tuotteen, se on helposti levitettävissä koko talousalueelle. Euroopassa sama ei toimi, Mursula huomauttaa.
Globaalit sijoittajat ovat viimeisten vuosien aikana lisänneet USA-sijoitustensa allokaatio-osuuksia sijoitussalkuissaan. Taustalla vaikuttavat edellä mainitut Yhdysvaltojen suhteelliset kilpailuedut. Euroopan pitää ratkaista kilpailukyvyn ongelmansa, ennen kuin sijoitusten virta Yhdysvalloista lähtee isossa mittakaavassa kääntymään.
Dollarin asema horjuu
Yhdysvalloissakin haasteita riittää: Mursula ottaa esiin dollarin horjuvan aseman. Dollari ja Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjat ovat olleet perinteisesti sijoittajien turvasatamia.
– Tätä asemaa haastetaan nyt. Yhdysvaltain taloudenpito näyttää tällä hetkellä aika holtittomalta. Jos epäluulo lisääntyy, dollaria kohtaan tulee todennäköisesti lisää painetta. Pitää kuitenkin muistaa, että edelleen hieman vajaat 60 prosenttia keskuspankkien valuuttavarannoista on dollareissa. Jos pistät kaikki maailmankaupassa tehdyt transaktiot yhteen koriin, niin 80 prosentissa niistä dollari on tavalla tai toisella mukana, sijoituskonkari havainnollistaa.
– Kun spekuloidaan, pitäisikö Yhdysvallat tai dollari hylätä kokonaan sijoituskohteena, se on epärealistista pohdintaa, koska se ei ole edes mahdollista, Mursula summaa.
Hän ottaa esimerkin likviditeettirajoitteista: USA:n valtionlainamarkkinan koko on yli 30000 miljardia dollaria, kun esimerkiksi Saksassa se on vain alle kymmenesosa siitä.
– Tämä kertoo mittasuhteesta: jos lähdet isosti tällaisesta likvidistä omaisuusluokasta pois, pitää löytyä yhtä likvidi omaisuusluokka tilalle. Totuus on, että varteenotettavaa vaihtoehtoa ei ole tällä hetkellä tarjolla, Mursula havainnollistaa.
Esimerkiksi euro, Sveitsin frangi, Japanin jeni tai kulta ovat likviditeettinäkökulmasta liian pieniä.
Korkomarkkinat seurantaan
Mitä ajankohtaisia teemoja Mursula seuraa sijoitusmarkkinoilla juuri nyt?
– Nostaisin tällä hetkellä ykköseksi korkomarkkinan: sekä lyhyet korot että pitkät korot. Nimenomaan lyhyt korko versus pitkä korko on seurannassa kiinnostuksen kohteena, koska pitkät korot sekä Yhdysvaltain ja Euroopan valtionlainat kertovat selkeästi siitä, mikä markkinan hermostuneisuuden aste oikeasti on, hän vastaa.
Euroopan keskuspankki on tämänhetkisen markkinanäkemyksen mukaan tehnyt koronlaskunsa. Yhdysvalloissa markkinakonsensus odottaa edelleen, että keskuspankki Fed tekisi vielä kahdesta kolmeen koronlaskua loppuvuonna.
– Markkinoilla on myös uskottavia toimijoita, jotka ajattelevat, että Yhdysvalloissa tulee puolen vuoden sisällä yksi tai kaksi koronnostoa. Laaja hajonta markkinaodotusten suhteen on todella poikkeuksellista. Taustalla ovat poliittiset epävarmuudet, Mursula muistuttaa.
Presidentti Donald Trump on kyseenalaistanut julkisesti keskuspankin korkopolitiikan.
Toiseksi Mursula nostaa luottoriskimarkkinoiden eli niin sanottujen spreadien seuraamisen. Luottoriskien spreadilla tarkoitetaan riskillisen sekä riskittömän joukkovelkakirjan tuottovaatimusten eroa. Esimerkiksi valtion velkakirjaa pidetään usein matalan riskin sijoituskohteena.
– Olemme tällä hetkellä suurin piirtein kaikkien aikojen matalimmalla tasolla. Jos katsotaan luottoriskimarkkinaa pelkästään spreadien kautta, niin ei pitäisi olla huolen häivää, Mursula havainnoi.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi vuotta ennen syksyllä 2008 iskenyttä finanssikriisiä luottoriskimarkkina oli hermoillut pahasti.
Mitä syitä markkinoiden rauhallisuuden takana on?
– Markkinoilla on edelleenkin todella paljon likviditeettiä, joka pumpattiin sinne elvytysaikana. Liikkeellä on paljon rahaa, joka etsii sijoituskohteita. Perusteita löytyy myös yritysten suotuisan tuloskehityksen kautta. Uhkakuvista huolimatta eurooppalaisiin ja yhdysvaltalaisiin listayhtiöihin kohdistuu keskimäärin 10 prosentin tuloskasvuodotuksia ensi vuodelle, Mursula vastaa.
Samaan aikaan globaalit uhkakuvat tulevat ensi vuonnakin tulleista.
– Emme ole vielä nähneet, mitkä tullien todelliset vaikutukset tulevat olemaan yritysten tuloskuntoon sekä amerikkalaisten kotitalouksien haluun ja kykyyn kuluttaa. Jos epävarmuus jatkuu ja tullitasot pysyvät ilmoitetulla tasolla, tulemme ensi vuonna näkemään, pystyvätkö yritykset rullaamaan inflatoriset paineet nouseviin tuotehintoihin, ja miten kuluttajat tähän reagoivat.
Puolustusteollisuus sijoituskohteena
Suomen osakemarkkinoilla on takana pari surkeaa vuotta. Aneemisen kurssikehityksen seurauksena suomalaiset yhtiöt olivat paikoitellen jo erittäin halpoja. Positiivinen kurssikehitys on tänä vuonna tuonut suomalaisten yhtiöiden arvostustasot suurin piirtein samalle tasolle kuin Euroopassa.
Mursulan mukaan suotuisa kurssikehitys edellyttää, että yhtiöt pystyvät vastaamaan markkinoiden huutoon ja täyttävät kunnianhimoiset tuloskasvuodotukset.
Työeläkeyhtiössä seurataan tarkasti myös uutta trendialaa, puolustusteollisuutta.
– Linjamme on, että voimme sijoittaa puolustus- ja aseteollisuusyhtiöihin, joiden pääkonttori on Nato-maassa. Potentiaalisia sijoituskohteita lähestymme perinteisten valuaatioargumenttien näkökulmasta. Paikoitellen yhtiöt näyttävät olevan varsin korkealle arvostettuja, mikä johtuu yleisestä voimakkaasta kiinnostuksesta puolustusteollisuutta kohtaan, Mursula toteaa.
Minkälaiset sijoitusperiaatteet Ilmarisessa on kryptovaluuttoihin?
– Meillä ei ole sijoituksia kryptovaluutoissa, mutta ei se mikään kiveen hakattu linja ole, etteikö niitä joskus meillä olisi sijoitussalkussa. Sijoituskohteesta pitäisi pystyä määrittelemään jonkinlainen teoreettinen arvo. Kryptovaluutat täyttävät hyvin huonosti tämän perusedellytyksen, Mursula perustelee.
Onko tekoälyosakkeissa kuplaa?
Tekoälyboomissa rahaa ovat kurssikehityksen perusteella tehneet sellaiset toimijat, jotka ovat tarjonneet yksityishenkilöille ja yrityksille mahdollisuuksia käyttää tekoälyä. Mursula arvioi, että seuraavan loikan pitää tapahtua sitä kautta, että asiakkaat saavuttavat tekoälyn kautta aitoja tuottavuusloikkia.
– Olemme vielä kehityksen alkuhetkillä. Jos hyötyä on, ei (tekoälyosakkeissa) olla missään nimessä kuplatasoilla. Jos tuottavuushyötyjä ei tule, satojen miljardien investoinnit alkavat jossain vaiheessa näyttämään vähän huonoilta, hän arvioi kuplariskiä.
Mursula muistuttaa, että juuri tehdyn eläkeuudistuksen merkittävin muutos kohdistui eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan: sijoitussalkkujen riskitasoa tullaan nostamaan ja tavoitteena on salkkujen tuotto-odotuksen nostaminen.
– Vuositason tuottoheilunta tulee kasvamaan, mutta pitkällä tähtäimellä tuotto-odotus saadaan ylöspäin. Täytyy muistaa, että eläkejärjestelmä on tasapainoilua sijoitustuottojen, työllisyystilanteen sekä työtä tekevien ihmisten määrän välillä, hän muistuttaa järjestelmän kestävyyden kulmakivistä.