Uudessa mallissa valtion osuus rahoituksesta on korvattu yksityisellä rahoituksella, jota on kerätty 66,4 miljoonaa euroa.
– Tämän yksityisen rahoituksen piiriin on laskettu myös Finavian ja Finnairin sijoitukset Guggenheimiin, vaikka molemmat ovat valtionyhtiöitä. Emme tällöin puhu yksityisestä rahasta, vaan valtion rahasta. Finnairin ollessa pörssiyhtiö voidaan tällaista järjestelyä vielä ajatella, mutta sen sijaan Finavia käyttää omaan sijoitukseensa periaatteessa verovaroja, Mikko Kärnä toteaa.
Hän muistuttaa, että valtio pääomitti Finaviaa taannoin 200 miljoonalla eurolla sen lentoasemainvestointien varmistamiseksi.
– Mihin tätä pääomitusta tarvittiin, jos Finavialla on käytössään löysää rahaa Guggenheimin kaltaisiin riskisijoituksiin. Pidän myös järkyttävänä, että täydellisesti valtion omistama yhtiö ei ole julkistanut suunnittelemansa sijoituksen tarkkaa summaa. Mihin on unohtunut avoimuus, Kärnä kysyy?
Eduskunnassa on parhaillaan vireillä hänen laatimansa ja 105 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite, joissa Finaviankin kaltaiset yhtiöt velvoitettaisiin noudattamaan toiminnassaan julkisuuslakia.
– On selvää, että aloite tulee enemmän kuin tarpeeseen, Kärnä toteaa.
Kärnä vetoaa vielä kerran hallitukseen, että se pyrkisi estämään Finavian ja Finnairin sijoitukset kiistanalaiseen ja jo kertaalleen haudattuun museohankkeeseen. Hänen mukaansa mitään perustetta tällaiseen yhteisellä rahalla pelailuun ei ole.
– Ja mitä seuraavaksi? Ryhtyvätkö Finavia ja Finnair rakentamaan hotelleja Lappiin tai elämyspuistoja Ouluun, Kärnä veistelee?