Hänen mukaansa eräissä kaupungeissa on keksitty uusi keino vaikeuttaa rakentamista asettamalla lupabyrokratialle korkea hinta.
– Nyt on suuri vaara, että rakennuslupien taksojen korotukset leviävät sellaisille pienemmillekin paikkakunnille, joiden pitäisi edistää elinvoimaansa uusilla asukkailla ja yrityksillä, Mikko Alatalo varoittaa.
– Vaikka Suomessa on maata viisi hehtaaria kansalaista kohden, viranomaisten suhtautuminen maaseudun rakentamiseen on kuin oltaisiin jakamassa suurta niukkuutta, Alatalo arvostelee.
Kaupungit voivat yrittää paikata talouttaan nostamalla byrokratiamaksuja yksipuolisesti.
– Kunnilla on itsenäisyyttä päättää monista asioista, mutta on niiden omaltakin kannalta vahingollista, jos rakentamisluvista tehdään niin kalliita, että se haittaa rakentamista maaseudulla, Alatalo sanoo.
– Jotkut edistykselliset kunnat ovat laatineet kaavoja, jotka ovat ohjanneet maaseudulle rakentamista terveellä tavalla. Haja-asutusalueille tapahtuva rakentaminen on yhtä hyväksyttävää kuin rakentaminen maakunnan pääkaupunkiin. Näistä kunnista pitäisi ottaa oppia koko maassa, Alatalo ehdottaa.
Hänen mukaansa Ely-keskuksissa ollaan kuitenkin nihkeitä siinä, miten maaseudulle saa rakentaa vakituisia asuntoja.
– Maaseutuasumisen kaavoitusta tulkitaan Suomessa liian tiukasti ympäristöperusteisiin vedoten. Julkisin toimenpitein tulee edistää maaseudulla asumista, ei kahlita sitä, Alatalo sanoo.
Esimerkiksi Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen ehdotettu hinnasto näyttää seuraavalle:
Yhdyskuntalautakunnan päätös suunnittelutarveratkaisusta: 2460 euroa (nyt 569 €, jos päätös on myönteinen ja 278 €, jos päätös on kielteinen).
Lausuntopoikkeamishakemukseen, joka koskee uuden rakennuksen rakentamista ranta-alueelle: 2460 euroa. Käsittelykulut, jotka veloitetaan, mikäli suunnittelutarveratkaisuhakemus tai poikkeamishakemus peruutetaan: 2000 euroa.