Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan yrittäjien eläkejärjestelmässä on useita haasteita, jotka eivät ole yrittäjien omasta vastuusta johtuvia. Hän käsittelee Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan järjestelmän rakenteellisia ongelmia ja muun muassa niiden vaikutuksia pienyrittäjiin.
– Nyky-yrittäjillä ei ole osaa tai vastuuta siitä, millä tasolla jo eläkkeellä olevien yrittäjien eläkkeet ovat. Taso perustuu yrittäjien oman työuransa aikana maksamiin eläkemaksuihin.
Pentikäisen mukaan yrittäjän eläketaso on selvästi palkansaajia matalampi, ja järjestelmästä päätettäessä 1970-luvulla ei lähdetty rahastoimaan eläkkeitä, mikä näkyy nyt valtion maksuosuuden kasvuna.
– Valtion maksuosuus on noussut myös siksi, että eläkkeellä olevien yrittäjien määrä on kasvanut ja on suurempi kuin aktiivisten YEL-vakuutettujen yrittäjien. Toisin kuin palkansaajilla, eläkkeellä olevia yrittäjiä on enemmän kuin aktiivisia vakuutettuja. Lisäksi viime aikoina on tehty merkittäviä eläkkeiden indeksikorotuksia.
Hän huomauttaa, että maatalousyrittäjien eläkejärjestelmä on vielä YEL-järjestelmääkin alijäämäisempi, koska aktiiviviljelijöiden osuus on pienempi kuin eläkkeellä olevien viljelijöiden.
– Yhtä lailla olisi kohtuutonta maksattaa heidän eläkkeensä yksin nykyisillä viljelijöillä.
Pentikäinen korostaa yrittäjien taloudellisia rajoitteita: korkeat sivukulut ja verokiila rajoittavat mahdollisuuksia maksaa korkeampia eläkemaksuja, ja viidesosa yrittäjistä on maksuvaikeuksissa.
– Selvityshenkilö Jukka Rantalan ehdotus eläkemaksujen laajasta korottamisesta ja pakollisen vakuuttamisen alarajan alentamisesta olisi monelle pienyrittäjälle mahdoton. Rantalan arvioima 140 miljoonan euron lisälasku 60 000:lle pienimuotoista yrittäjätyötä tekevälle johtaisi monella yritystoiminnan lopettamiseen.
Hän viittaa kirjoituksessaan siihen, että sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuosi sitten tohtori Jukka Rantalan selvittämään, miten yrittäjien eläkejärjestelmää tulisi uudistaa.
Pentikäinen muistuttaa, että yrittäjät kantavat merkittävän osan yhteiskunnan rahoittamisesta veroina ja veroluonteisina maksuina.
– Tämä näkökulma olisi ansainnut tulla paremmin huomioiduksi keskustelussa eläkejärjestelmästä.
