Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kuvailee koronaviruksen aiheuttamaa vaikutusta pk-yrityksissä järisyttäväksi. Hänen mukaansa ”koronahelvetti on irti.”
– Tilanne on monelle yritykselle ja yrittäjälle erittäin vaikea. Monen yrityksen kannalta helvetti on irti. Voi ennustaa, että suuri konkurssiaalto on luvassa. Asiakkaita ei käy, kansalaiset ovat kulutuskoomassa – paitsi vessapaperin ja tonnikalan osalta – eikä tuloja ole. Vuokria, palkkoja ja erilaisia maksuja pitää kuitenkin maksaa lähes entiseen tapaan, Pentikäinen kirjoittaa blogissaan.
Pentikäisen mukaan nyt pitää alkaa kantaa huolta myös viruksen taloudellisista vaikutuksista, jotka iskevät kovimmin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
– Synkkiä terveisiä kuuluu alalta kuin alalta. Koronakriisin alussa niitä tuli muutamilta aloilta, kuten matkailusta, kun turistivirrat alkoivat ehtyä tai yksittäisiä markkinoita sulkeutui. Nyt kun kansalaiset ovat jääneet kotiin, tapahtumia on peruttu, kohtaamisia vähennetty, kotimarkkina on hyytynyt ja virus iskee voimalla lähes jokaiselle toimialalle, Pentikäinen kirjoittaa.
Pentikäisen mukaan tuntuu, että on vaikea löytää riittävän vahvoja sanoja kuvaamaan yrittäjien ahdinkoa. Suomen Yrittäjien kanavat ovat kuumana yrittäjien huolestuneista yhteydenotoista.
– Yhteydenottoja on enemmän kuin koskaan.
Pentikäisen mukaan hallituksen on toimittava ripeästi, heti alkuviikosta. Ensitoimilla olisi hänestä ehkäistävä yritysten näköpiirissä oleva kassakriisi. Pentikäinen ehdottaa seuraavia toimia:
– Ensimmäinen hyvä askel on Finnveran valjastaminen nykyistä vahvemmin rahoittamaan koronakriisin horjuttamia yrityksiä. Finnveran pitää tarjota koronakriisilainaa, joka on helppo hakea, nopea myöntää ja kantaa vähintään puolen vuoden kriisin yli. Toinen askel on nopeasti ilmoittaa, että arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten maksatuksia lykätään ilman lisäkorkoja vähintään puolella vuodella eteenpäin. Lisäksi pitää mahdollistaa se, että työnantajan eläkemaksuja (YEL ja TyEL) voidaan lykätä pahimman yli.
– Pidän selvänä, että työeläkeyhtiöt suhtautuvat joustavasti maksuvaikeuksiin joutuvien yritysten saatavien perintään. Odotan myös vahvaa ohjeistusta pankeille, että ne tulevat yrittäjien avuksi markkinaehtoisilla tuotteillaan, suhtautuvat myönteisesti lainojen lykkäyksiin eivätkä peri sanktiomaksuja, jos lainaohjelmaa ei pystytä noudattamaan. Onneksi pankeissa näyttää olevan hyvää tahtoa ratkaisuihin. Myös työmarkkinaosapuolten on etsittävä nopeasti ratkaisuja siihen, miten työehtoihin saadaan väljyyttä ja paikalliseen sopimiseen viimein välineitä, joilla voidaan yhdessä turvata työpaikat. Oli välineitä tai ei, kannustan joka tapauksessa paikallisiin kriisisopimuksiin. Annamme niihin apua.
– Lisäksi päättäjien täytyy nopeasti miettiä keinoja, joilla voidaan maksaa työnantajayrittäjälle korvausta siitä, että työntekijä jää ulkomaanmatkan jälkeen viranomaisten suosituksesta pois työstä kahdeksi viikoksi ilman etätyömahdollisuutta.
Pentikäisen mukaan nyt tarvitaan ripeitä toimia, mutta epäilee, ettei tilanteen vakavuutta ole oikein vielä ymmärretty.