Miika Vuorisen väitöskirjan mukaan keski-iän kohonnut verenpaine lisäsi aivojen kuorikerroksen ohentumisen sekä valkean aineen muutosten todennäköisyyttä 20–30 vuoden seurannassa. Ylipaino ja lihavuus sen sijaan olivat yhteydessä pelkästään valkean aineen muutoksiin.
Myös sepelvaltimotautia sairastavilla tutkimushenkilöillä todettiin verrokkeihin nähden ohuempi aivokuori magneettikuvauksessa.
Väestön ikääntymisen myötä muistisairaiden määrän on ennustettu jopa kolminkertaistuvan maailmanlaajuisesti vuoteen 2040 mennessä. Tällä hetkellä Alzheimerin tautiin ei ole olemassa parantavaa tai taudin kulkuun vaikuttavaa lääkitystä, mikä on korostanut taudin riskitekijöiden hoidon merkitystä.
Useat epidemiologiset seurantatutkimukset ovat liittäneet keski-iän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät lisääntyneeseen riskiin sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin, mutta taustalla olevat mekanismit ovat jääneet epäselviksi.
– Aivojen harmaan ja valkean aineen muutokset on yhdistetty muistisairauksiin, mutta aivomuutoksille altistavista riskitekijöistä on vielä melko vähän tietoa. Aiemmat poikkileikkaustutkimukset ovat tuottaneet ristiriitaisia tuloksia ja yli 20 vuoden seuranta-ajan pitkittäistutkimukset ovat olleet harvinaisia, Vuorinen kertoo väitöstiedotteessaan.
Vuorinen totesi aivojen kuorikerroksen magneettikuvissa olevan ohuempi sellaisilla iäkkäillä, joilla oli mitattu kohonneita verenpainearvoja 30 vuotta aiemmin keski-iässä. Kuorikerroksen ohentumista todettiin erityisesti alueilla, jotka on tyypillisesti liitetty muistisairauksiin.
– Osittain samojen alueiden ohentumista oli nähtävissä myös sepelvaltimotautia sairastavilla tutkimushenkilöillä. Aiemmissa tutkimuksissa osoitettu yhteys keski-iän kohonneen verenpaineen ja aivojen valkean aineen muutosten välillä todettiin myös tässä tutkimuksessa, hän toteaa.
Kohonneen verenpaineen lisäksi keski-iän ylipaino ja lihavuus olivat yhteydessä aivojen magneettikuvissa nähtäviin valkean aineen muutoksiin 20 vuoden seuranta-ajan jälkeen. Vuorinen havaitsi aivojen valkean aineen muutoksia erityisesti niillä, joiden painoindeksi oli yli 25 kg/m2 sekä keski-iässä että seurantakäynnillä 20 vuotta myöhemmin.
Kohonneiden kolesteroliarvojen ja aivomuutosten välillä ei todettu yhteyttä, mutta kolesterolia alentavaa lääkitystä käyttävillä oli selvästi vähemmän valkean aineen muutoksia magneettikuvissa.
Väittelijä tarkasteli myös dementian riskimittarilla saadun pistemäärän yhteyttä aivojen rakenteellisiin muutoksiin. Mittarilla saadut korkeat riskipisteet olivat yhteydessä sekä valkean aineen muutoksiin että Alzheimerin taudille tyypilliseen sisemmän ohimolohkon harventumaan.
LL Miika Vuorisen väitöskirja Cardiovascular Risk Factors and Dementia-related Structural Brain Changes on MRI tarkastetaan perjantaina 6. kesäkuuta Itä-Suomen yliopistossa.