Yleisen valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen kolumnoi Nykypäivä-lehdessä otsikolla Poliittisten arvojen kuollut kulma poliittisten arvojen summaamisesta. Näistä oikopoluista keskeisimpiä ovat edelleen vasemmistolaisuus ja oikeistolaisuus.
– Eittämättä talouspolitiikka dominoi edelleen länsieurooppalaisia puoluejärjestelmiä. Kysymykset tulonjaosta, verotuksesta ja julkisen sektorin koosta ovat kiinteä osa päivänpolitiikkaa. Tällainen superulottuvuus voisi helposti nielaista sisäänsä myös moraali- ja kulttuuriarvot, ympäristökysymykset ja suhtautumisen yhteiskunnan monimuotoisuuteen, ja luoda uudenlaista oikeistolaisuutta ja vasemmistolaisuutta. Tai sitten vanhat termit kuvaavat enää kehnosti nykytilannetta ja Länsi-Euroopan perinteiset puoluejärjestelmät vastaavat puutteellisesti äänestäjäkunnan arvojen moninaistumiseen, Elina Kestilä-Kekkonen toteaa.
Hänen mukaansa puolueet jättävät sosioekonomisella ulottuvuudella kilpailleesasan huomiotta, että äänestäjien valintakehys on vähintään kaksiulotteinen. Tutkijat eivät ole välttämättä kansan pulssilla sen paremmin.
– Kansalaisia pyydetään sitkeästi sijoittamaan itsensä kyselytutkimuksessa vasemmisto-oikeisto -ulottuvuudelle juurikaan pohtimatta, miten he termit ymmärtävät. Onpa kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu myös vahva taipumus yhdistää enemmän positiivisia mielleyhtymiä herättäviä asioita, kuten rauha ja vapaus, omaan poliittiseen orientaatioon, samoin kuin tapa radikalisoida vastapuolta.
Osalle kansalaisista vasemmistolaisuudessa ja oikeistolaisuudessa on professorin mukaan kyse laajemmasta ideologisesta vastakkainasettelusta. Osalle taas kyse on yksittäisistä arvoista ja asenteista, jopa päivänpoliittisista asiakysymyksistä.
– Myös eri maiden tutkijoiden asiantuntija-arvioissa vasemmisto ja oikeisto saavat erilaisia merkityksiä: Suomessa korostuu taloudellisen sääntelyn purkaminen, Norjassa ja Islannissa verotus ja julkisen sektorin koko, ja Itävallassa, Belgiassa ja Sveitsissä maahanmuutto.
Esimerkiksi maahanmuutto-, ympäristö-, aluepolitiikka- ja kielikysymykset sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät kysymykset eivät Kestilä-Kekkosen mukaan istu vasemmistolaisuus-oikeistolaisuus -jakoon luontevasti.
– Toisaalta oikeistolaisuus kattaa myös Nato-jäsenyyden kannatuksen, perinteiset moraaliarvot ja perhekäsityksen, EU-jäsenyyden ja ydinvoiman kannatuksen sekä vahvahkon maanpuolustushengen.
– Suomalaisten vasemmistolaisuus ja oikeistolaisuus on siten liikkeessä, mistä kertoo sekin, että alle 30-vuotiaille käsitteiden, kuten yksityisyrittäjyys ja perinteiset arvot liittäminen oikeistoon ja vasemmistoon on epäselvempää kuin verrokki-ikäryhmille.
Erilaiset arvojen yhdistelmät ovatkin vaikeasti ennakoitavissa synnyttäen hänen mukaansa kuolleita kulmia, joihin ei löydy puoluejärjestelmästä vastinparia.
– Tämä saattaa johtaa paitsi edustuksellisuuden ongelmiin ja passivoitumiseen, myös avata tilaa nopeita voittoja tavoitteleville populistipuolueille.
– Uusien arvojen yhdistelmiä voidaan käyttää paitsi erottautumiseen, myös poliittisten vastustajien niputtamiseen.