Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) esitteli tänään eduskunnalle hallituksen esityksen ensi vuoden budjetiksi.
– Ilman korkeampaa työllisyyttä emme onnistu julkisen talouden saamisessa vakaalle pohjalle, Mika Lintilä sanoi eduskunnalle.
Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 57,6 miljardia euroa. Päätösperäisesti pysyvät menot kasvavat nettona 1,1 miljardilla eurolla ensi vuoden budjetissa.
– Tämän lisäksi ikäsidonnaisten valtion menojen kasvu, täysimääräiset indeksikorotukset sekä veroperustemuutosten vaikutusten kompensaatio kunnille näkyvät menojen nousuna vuoteen 2019 verrattuna, Lintilä kertoi.
Pysyvien menojen lisäksi hallitus tekee tulevaisuusinvestointeja 1,37 miljardilla eurolla. Tulevaisuusinvestoinneista ei Lintilän mukaan aiheudu menoja enää vuonna 2023.
– Ne rahoitetaan omaisuustuloilla. Investointiohjelman loppuosalle, noin 1,7 miljardille eurolle, on kehysvaraus vuosille 2021 ja 2022. Jos kehysvarausta jää käyttämättä, kehystasoa lasketaan vastaavasti, Lintilä sanoi.
Eläkkeisiin 183 miljoonaa, perusturvaan 40 miljoonaa
Lintilän mukaan hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite näkyy monin tavoin budjetissa.
– Työllisyyspaketissa päätimme karsia palkkatuen byrokratiaa ja uudistaa työllisyyspalveluita kuntakokeilujen kautta. Palkkatuen käytön lisäämiseksi yrityksissä ehdotetaan julkisiin työvoimapalveluihin lisäystä 10 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 24,8 miljoonan euron korotusta kohdennettavaksi muun muassa palkkatuen digitaalisiin palveluihin ja työlupaprosessien tehostamiseen.
Osatyökykyisten työkykyohjelmaan kohdennetaan 10 miljoonaa euroa. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen ehdotetaan yhteensä 12,6 miljoonaa euroa.
– Aktiivimallin leikkurin poistuminen 1.1.2020 on mukana budjettikirjassa. Hallitusohjelman mukaisesti tehdään työllisyysvaikutuksiltaan sitä vastaavat toimet.
Työttömyyspäivärahan lisäpäivien alaikärajaa korotetaan vuodella 62 vuoteen.
Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan 80 miljoonan euron lisämäärärahaa ja työpaikkaohjaajien lisäämiseen 2,5 miljoonan euron rahoitusta.
Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja neljännestä sekä sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää korotetaan 10 eurolla. Elatustukea korotetaan seitsemällä eurolla. Näihin uudistuksiin ehdotetaan yhteensä 36,3 miljoonan euron määrärahalisäystä.
Pienimpien eläkkeiden korotuksen nettomääräinen kustannus koko julkiseen talouteen on noin 183 milj. euroa. Perusturvaan ehdotetaan tehtäväksi 20 euron korotus, jonka kustannusvaikutus on valtiolle noin 40 miljoonaa euroa.