Europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok./EPP) katsoo, ettei Palestiinalla ole kansainvälisen tunnustuksen edellytyksiä.
– Palestiinalla ei ole valtion tunnusmerkkejä – ei yhtenäistä hallintoa, ei selkeää rajattua aluetta, ei kykyä toimia kansainvälisenä toimijana, hän kirjoittaa X:ssä
Aaltolan mukaan alueet ovat jakautuneet Fatahin ja Hamasin kesken, joista jälkimmäinen on Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen luokittelema terrorijärjestö.
– Tällaisessa tilanteessa tunnustaminen ei olisi askel rauhaan vaan palkinto hajaannukselle ja ääriliikkeille. Se olisi väärä symbolinen ele, joka ei muuta tosiasioita kentällä.
Ulkopoliittisen instituutin entinen johtaja korostaa, että valtion tunnustamisen tulee perustua todellisuuteen eikä pelkkiin toiveisiin tai julistuksellisiin paineisiin.
– Tunnustamalla Palestiinan nyt, suljetaan silmät vastuullisen hallinnon puutteelta ja vahvistetaan toimijoita, jotka eivät tunnusta Israelin oikeutta olemassaoloon. Tunnustus ilman vastuuta ei tuo rauhaa – se tuo lisää harhaa.
Aaltolan mukaan kahden valtion ratkaisu edellyttää kahta toimivaa ja vastuullista valtiota, eikä Palestiina vielä täytä tätä kriteeriä.
– Tässä suhteessa tilanne on keskeneräinen.
Hän viittaa myös Montevideon sopimukseen, jonka mukaan valtiolla tulee olla pysyvä väestö, selkeä alue, toimiva hallitus ja kyky solmia suhteita muihin valtioihin. Palestiinan itsehallintoalueet ovat hänen mukaansa maantieteellisesti ja hallinnollisesti jakautuneita.
Aaltola nostaa esiin kansainvälisen tunnustuspolitiikan epäjohdonmukaisuuden.
– Esimerkiksi Espanja tunnustaa Palestiinan valtion, mutta ei Kosovoa. Miksi? Koska Palestiina ei uhkaa Espanjan yhtenäisyyttä, mutta Kosovon tapaus muistuttaa liikaa Kataloniasta. Periaatteet vai pelot? Linja ei ole johdonmukainen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Muun muassa pääoppositiopuolue SDP on vaatinut Palestiinan tunnustamista viime syksystä lähtien. Tunnustamista on ajettu pitkään vasemmistoliitossa ja myös vihreät tukee Palestiinan tunnustamista.
Kokoomuksessa on katsottu, ettei tunnustamiselle ole tällä hetkellä edellytyksiä, mutta hallitus seuraa tilannetta ja muiden maiden toimintaa. Keskustan ja Rkp:n kannanotot ovat olleet varovaisia, mutta ovea myöhemmälle tunnustamiselle edellytysten täyttyessä on pidetty auki. PS ja kristillisdemokraatit ovat vastustaneet Palestiinan tunnustamista kategorisesti.
Suomen Israelin-suurlähettiläänä vuosina 1998-2003 toiminut entinen huippudiplomaatti Pasi Patokallio on lytännyt puheet Palestiinan valtion tunnustamisesta.
SDP:n vaatimus tunnustamisesta oli tuolloin tapetilla.
– Uuden valtion tunnustaminen ei ole mikä tahansa tunteenpurkaus. Se on kansainväliseen oikeuteen perustuva toimi, johon ryhdytään, jos edellytykset sille täyttyvät. Uudella valtiolla pitää olla tunnustetut rajat, ja sen hallituksella pitää olla toimivalta alueellaan. Sen pitää myös kyetä valvomaan ulkorajojaan, Patokallio arvioi.
Hänkin kiinnitti Aaltolan tapaan huomiota Espanjan linjaan. Sitä Patokallio luonnehti suorastaan tekopyhäksi.
Ex-suurlähettilään mukaan vaatimukset Palestiinan tunnustamisesta ovat ”Gazan väkivallan kierteen edessä voimattomuutta tuntevien ulkopuolisten protestointia”.
– Tätä samaa vasemmistopuolueet Suomessakin, viimeisimpänä sosialidemokraatit, ovat alkaneet vaatia. Presidentti ja hallitus eivät ole ainakaan vielä näihin vaatimuksiin taipuneet, Patokallio sanoi.
Asiantuntijan mukaan Palestiinan valtion tunnustamista on mahdotonta sovittaa kansainvälisen oikeuden asettamien ehtojen puitteisiin. Patokallio muistutti myös, että Länsirannan todellinen valtiovalta on Israelin miehitysvalta. Gazassa palestiinalaishallinnolla ei taas hänen mukaansa ole ollut minkäänlaista toimivaltaa vuoden 2007 jälkeen, jolloin siellä valtaa pitävä terroristijärjestö Hamas karkotti sen väkivalloin.
LUE MYÖS:
Huippudiplomaatti vääntää rautalangasta: Näin kävisi, jos Suomi tunnustaisi Palestiinan
Huomio kiinnittyy myös kansainvälisen tunnustuslinjan epäjohdonmukaisuuteen. Esim. Espanja tunnustaa Palestiinan valtion, mutta ei Kosovoa. Miksi? Koska Palestiina ei uhkaa Espanjan yhtenäisyyttä, mutta Kosovon tapaus muistuttaa liikaa Kataloniasta. Periaatteet vai pelot? Linja…
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) May 21, 2025
